Kulttuurintuntemus tukee turvapaikanhakijoiden oikeuksia

Toteutuvatko yhdenvertaisuus ja yksilön ihmisoikeudet turvapaikkamenettelyssä, jos hakijan kulttuuritaustasta nousevat turvallisuustekijät jäävät tunnustamatta ja hakijalle merkitykselliset kokemukset kuulematta?

Sukuyhteisöt Irakissa ja vaikutukset pakkomuuttoon

Verisukulaisuuteen perustuvilla arabiyhteisöillä, ashiroilla, on vahva rooli irakilaisessa yhteiskunnassa. Sukuyhteisöt toimivat eräänlaisina sosiaali-, vakuutus- ja oikeusjärjestelminä, jotka tukevat ja puolustavat jäseniään erilaisissa elämäntilanteissa.

Turvan ja huolenpidon lisäksi sukusiteillä voi olla myös turvattomuutta aiheuttavia, yksilön oikeuksia loukkaavia tai häntä vahingoittavia vaikutuksia. Perheyhteisöjen ja ashiroiden jäsenet ovat vastuussa niin suvun kunniasta kuin toisistaan, joskus jopa omalla hengellään. Sukuyhteisöiden käytänteet voivat toisinaan johtaa siihen, että yksilöt voivat joutua pakenemaan asuinalueeltaan tai kotimaastaan.

Taustan tunnistamisessa puutteitta

Irak on ollut Suomen tulleiden turvapaikanhakijoiden suurin lähtömaa läpi 2010-luvun. Maisteritutkintoni opinnäytetyössä tutkin Keski- ja Etelä-Irakin arabiheimojen ja -klaanien sosiaalista rakennetta, erityisesti kansainvälisen suojelun ja pakkomuuton näkökulmasta. Tutkimusprosessin aikana havaitsin, ettei Maahanmuuttovirasto aina tunnistanut tai tunnustanut sukuyhteisöjen sosiaalista asemaa ja merkitystä irakilaisessa yhteiskunnassa. (Österberg 2019.)

Osa pro gradu -tutkimukseeni osallistuneista henkilöistä kertoi, että turvapaikkapuhuttelussa heitä oli erikseen kielletty puhumasta perheenjäsentensä, kuten isänsä tai veljensä väkivallan tai vainon kokemuksista. Hakijoiden läheisten kokemille oikeudenloukkauksille tai vainokokemuksille ei aina annettu niille kuuluvaa painoarvoa. (Österberg 2019.)

Kansainvälisen suojelun tapauksissa oikeudenloukkaukset ilmenevät yksilön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvina toimina tai sen vakavana uhkana. Se vaarantaa ihmisen oikeuden elämään ja ihmisarvoiseen kohteluun, ja on luonteeltaan yksilön perus- ja ihmisoikeuksia polkevaa tai rajoittavaa.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa käsittelevässä pilottitutkimuksessa (Saarikkomäki et al. 2018) havaittiin myös muutos Maahanmuuttoviraston suhtautumisessa irakilaisten turvapaikanhakijoiden läheisten kokemiin oikeudenloukkauksiin. Tutkimuksen otannassa vuonna 2015 kaikkien hakijoiden, joiden läheiset olivat kokeneet oikeudenloukkauksia tai vainoa, arvioitiin tarvitsevan kansainvälistä suojelua ja he saivat myönteisen päätöksen. Vuonna 2017 suojelua ei myönnetty yhdellekään hakijalle, joka täytti samat kriteerit. (Saarikkomäki et al. 2018.)

Kulttuuri- ja yhteiskuntataustan tuntemisella on merkitystä

Tekeillä olevassa väitöskirjassani syvennän aiemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja, ja tarkastelen sukusiteisiin linkittyviä pakkomuuttoa aiheuttavia tekijöitä sekä näiden tunnistamista Maahanmuuttoviraston päätöksenteossa. Tutkimuksessani saamien alustavien tulosten mukaan merkittävimmät pakkomuuttoa aiheuttavat tekijät ovat kunniaväkivalta, pakkoavioliitot, verikosto sekä sukuyhteisöstä erottaminen. Sukusiteisiin liittyvien vastuu- ja velvollisuuskysymysten vuoksi myös läheiseen kohdistuvat vainotoimet tai väkivallan uhka vaarantavat yksilön turvallisuuden, ja voivat johtaa pakkomuuttoon.

Turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutuminen edellyttää kulttuurintuntemusta sekä hakijoiden kulttuuri- ja yhteiskuntataustasta nousevien tekijöiden tunnistamista. Arabisukuyhteisöjen yhteiskunnallinen asema ja vaikutukset yksilön elämään tulee tunnustaa ja huomioida osana kansainvälisen suojelun tarpeen arviointia.

Lähteet:

Saarikkomäki, Elsa, Oljakka, Nea, Vanto, Johanna, Pirjatanniemi, Elina, Lavapuro, Juha & Alvesalo-Kuusi, Anne 2018: Kansainvälistä suojelua koskevat päätökset Maahanmuuttovirastossa 2015–2017. Pilottitutkimus 18–34-vuotiaiden Irakin kansalaisia koskevista myönteisistä ja kielteisistä päätöksistä. Oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimusraportteja ja katsauksia 1/2018. Turku: Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Österberg, Venla 2019: “Ilman klaania et sä pärjää.” – Kulttuurianalyyttinen tutkimus Keski- ja Etelä-Irakin arabiheimojen ja -klaanien sosiaalisesta rakenteesta. Pro gradu. Turku: Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Humanistinen tiedekunta, Kansatiede.

Venla Österberg
Kirjoittaja on etnologian väitöskirjatutkija, joka tutkii Irakin verisukulaisuuteen perustuvien arabiyhteisöjen sosiaalisen rakenteen vaikutuksia pakkomuuttoon sekä vaikutusten tunnistamista Maahanmuuttoviraston turvapaikkamenettelyssä.