Monikielisten oppijoiden tarkastelu tuo uusia näkökulmia puheen sujuvuuden tutkimukseen

Väitöstutkimukseni tavoitteena on kartoittaa vieraan kielen puheen sujuvuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä puhujan että kuulijan näkökulmasta. Sujuvuus on yksi yleisimmistä suullisen kielitaidon arviointikriteereistä, joten kokonaisvaltainen ymmärrys puheen sujuvuudesta on välttämätöntä tasa-arvoisen kielitaidon arvioinnin kehittämiseksi.

Sujuvuus tarkoittaa puheen soljuvuutta ja vaivattomuutta, ja sitä tutkitaan yleensä analysoimalla erilaisia puhenopeuteen, taukoihin ja korjauksiin liittyviä piirteitä sekä kuulijoiden arvioita puheen sujuvuudesta. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että oppijoiden äidinkielen ja vieraan kielen puheen sujuvuuden välillä on yhteyksiä. Väitöstutkimuksessani tuon tähän ajankohtaiseen aiheeseen uuden näkökulman tarkastelemalla monikielisten oppijoiden puheen sujuvuutta ja sen arviointia eri kielissä.

Äidinkielen puhetyyli vaikuttaa vieraan kielen puheen arviointiin

Koska tietyt vieraan kielen sujuvuuden piirteet näyttävät liittyvän oppijan luontaiseen puhetyyliin eivätkä kielitaitoon, tieto oppijan äidinkielen puhetyylistä saattaa vaikuttaa myös kuulijan arvioon vieraan kielen puheen sujuvuudesta. Tätä tutkiakseni keräsin monikielisten oppijoiden vieraskielisistä puhenäytteistä sujuvuusarviointeja, joissa osa arvioijista perusti arviointinsa ainoastaan vieraskieliseen puheeseen (englanti/ruotsi), kun taas osa kuuli myös lyhyen näytteen puhujan äidinkielellä (suomi). Arviointitehtävässä kuulijat arvioivat puhujien vieraan kielen puhenopeutta, taukoja, korjauksia ja puheen yleistä sujuvuutta.

Alustavien tuloksien perusteella olisi tärkeää lisätä tietoisuutta siitä, miten yksilölliset erot äidinkielen puheen sujuvuudessa saattavat vaikuttaa eri tavalla vieraan kielen puheen sujuvuuden arviointiin eri taitotasoilla. Kun arvioijat kuulivat myös suomenkielisen puhenäytteen, oppijat saivat korkeammat arviot englannin puhenopeudesta ja korjauksista, mutta matalammat arviot kaikista sujuvuuden piirteistä ruotsissa, jossa kielitaidon taso oli englantia heikompi.

Katseenseurannalla lisätietoa monikielisten puhujien sujuvuudesta

Yksi sujuvuustutkimuksen haastavimmista tehtävistä on selvittää, mitä puhujan mielessä tapahtuu, kun hän epäröi tai korjaa puhettaan. Johtuvatko esimerkiksi täytetyt tauot puheessa sanahaun vaikeuksista vai siitä, että puhuja pohtii sitä, mitä sanoisi seuraavaksi? Väitöstutkimuksessani hyödynnän katseenseurantamenetelmää selvittääkseni, mistä erilaiset, tyypillisesti epäsujuvuuteen liitetyt puheen piirteet johtuvat monikielisillä oppijoilla.

Tutkimuksessa puhujien silmänliikkeitä monitoroidaan samalla, kun he suorittavat puhetehtäviä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Katse kiinnittyy automaattisesti siihen, mitä puhuja ajattelee, joten tutkimalla katseen kohdistumista esimerkiksi tauon tai korjauksen aikana voidaan saada tietoa siitä, mitkä prosessit erilaisten epäsujuvuuksien taustalla vaikuttavat ja millaisia yhteyksiä ja eroja näissä on eri kielten välillä.

Elina Lehtilä
Kirjoittaja on toisen vuoden jatko-opiskelija englannin kielen oppiaineessa ja työskentelee tällä hetkellä projektitutkijana Svenska kulturfondenin rahoittamassa Fluency across Multilingual Speakers (MultiFluency) -hankkeessa.