Älypuhelin, kynä ja vihko pöydän päällä.

Instagram-lääkärit tarjoavat tietoa, viihdettä ja vertaistukea

Jenna Peltonen katsoo kameraan ja hymyilee lähikuvassa, taustalla metsää.
Jenna Peltonen

Vaikka sosiaalisen median lääkäritilejä on ollut aiemminkin, viimeistään koronapandemia sai monet lääkärit aktivoitumaan somessa myös terveystiedon välittäjinä. Yhtenä tavoitteena oli vastata terveyttä koskevan misinformaation hallitsemattomaan leviämiseen, jota koronan aiheuttama kriisitila oli kiihdyttänyt myös verkossa.

Monet nykyisistä lääkäritileistä ovat olleet olemassa Instagramissa jo sovelluksen vajaan vuosikymmenen takaisesta läpimurrosta lähtien. Henkilökohtaisten tilien julkaisut alkoivat kuitenkin muuttua Instagramille tyypillisistä ruoka-, jooga ja matkakuvista kohti asiantuntijasisältöjä laajemmin vasta korona-aikana. Tällöin monilla tileillä alettiin aiempaa voimakkaammin tuomaan esille myös omaa ammatillista tietämystä ja lääkärit jakoivat yhä enemmän tietoa terveydestä, sekä omasta arjestaan ja työstään terveydenhuollon ammattilaisena. Tileillä nostettiin myös vahvasti koronatietoa esille ja julkaisut sisälsivät esimerkiksi tietoiskuja koronasta, koronamyyttien murtamista sekä ohjeita terveyslukutaidon kehittämiseen.

Vakavistakin aiheista viestittiin sovelluksen viihteellistä kulttuuria ja toimintaperiaatteita kunnioittaen ja tietoa tarjoiltiin visuaalisesti miellyttävässä, yksinkertaisessa ja helposti sisäistettävässä muodossa. Tyypilliset terveystietoa välittävät julkaisut usein erottuivat muusta sisällöstä tietolaatikkoina, joissa käsiteltävä aihe esiteltiin mahdollisimman selkeästi ja ytimekkäästi. Lääkärit myös jakoivat työhön liittyviä kuvia ja avasivat aiheita videoilla. Julkaisujen kuvateksteissä aiheita voitiin käsitellä laajemmin ja esimerkiksi kertoa, mistä postauksessa käsiteltävä tieto oli peräisin ja mistä aiheesta voisi lukea lisää. TikTokin suosion kasvun myötä videosisällöt alkoivat yleistyä myös Instagramin puolella ja nykyään monet Instagram-lääkärit keskittyvät erityisesti videosisältöjen tuottamiseen.

Lääkärien viestinnässä korostui oma erikoistumisala ja esimerkiksi lastenlääkärit saattoivat käsitellä koronavirusta raskaana olevien tai lapsien näkökulmasta ja ihotautilääkärit taas ottivat kantaa netissä leviäviin ohjeisiin itsetehdyistä käsideseistä. Koronasta viestittiin myös yleisellä tasolla ja välitettiin terveysviranomaisten ohjeistuksia eteenpäin. Lisäksi monet lääkärit tekivät yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa esimerkiksi yhteisjulkaisujen tai Instagramin live-lähetyksien muodossa.

Lääkärien tilit olivat monelta osin läpinäkyviä, mikä on voinut vaikuttaa positiivisesti myös tilien uskottavuuteen ja luotettavuuteen. Lääkärit esiintyivät omilla kasvoillaan ja he jakoivat tietoa paitsi terveydestä, omasta asiantuntijastatuksesta ja työstä, julkaisuja tehtiin yhä myös omasta elämästä, harrastuksista ja perheestä. Lääkärit jakoivat tileillään myös korona-aikana globaalisti tunnistettavia ajatuksia etätöistä, eristyneisyydestä tai huolesta tulevaisuutta koskien. Inhimillisten tunteiden, kokemuksien ja ajatuksien jakamisen kautta lääkärit voivat viestiä vertaisuudesta ja osallistua vertaistuen jakamiseen. Tilien sijainti henkilökohtaisen ja julkisen välimaastossa saattoi myös olla osa niiden vetovoimaa.

Jenna Peltonen
Kirjoittaja on digitaalisen kulttuurin väitöskirjatutkija.