Auttaako imetysmyönteinen asenne imetysongelmien voittamisessa?

Fyysisesti äidin lähellä oleminen on vastasyntyneelle lapselle luonnollisin ympäristö heti syntymän jälkeen. Ihokontakti syntymän jälkeen tukee vastasyntyneen fysiologista sopeutumista kohdunulkoiseen elämään ja edistää imetyksen aloittamista. Imetyksen terveyshyötyjen vuoksi imetyksen edistäminen on yksi vaikuttavimmista tavoista tukea lapsen terveyttä. Imetys suojaa imeväistä infektioilta ja kroonisilta sairauksilta, ylipainolta ja tyypin II diabetekselta.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa täysimetystä kuuden kuukauden ikään asti. Täysimetys tarkoittaa, että vauva saa syödäkseen pelkkää äidinmaitoa sekä tarvitsemansa lääkkeet ja vitamiinit. Imetystä suositellaan jatkamaan muun ravitsemuksen ohella kahteen ikävuoteen asti.  Suomen kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma nojaa vahvasti WHO:n suosituksiin. Kansallinen suositus ohjaa aloittamaan imetyksen tunnin kuluessa syntymästä, täysimettämään 4–6 kuukauden ajan ja jatkamaan imetystä vuoden ikään asti. Vain osa äideistä saavuttaa nämä suositukset.

Vaikka imetyksellä on korvikeruokintaan verrattuna useita tunnistettuja terveyshyötyjä sekä vastasyntyneille että äideille, imetys on maailmanlaajuisesti suosituksia alhaisempaa. WHO:n mukaan 44 % vastasyntyneistä imee rinnalla tunnin kuluessa syntymästä ja 40 % vastasyntyneistä täysimetetään 6 kk ajan. Pohjoismaissa imetyksen aloittamisaste on perinteisesti ollut korkea, yli 90 %, mutta täysimetyksen osuus 6 kk iässä vaihtelee 2–25 %:n välillä. Viimeisimmän Suomen kansallisen tilaston mukaan kahden viikon iässä vastasyntyneistä 64 % saa ravinnokseen pelkästään rintamaitoa, ja 6 kk iässä osuus on 9 %.

Imetyksen edistämiseen tukea

Kansainvälinen vauvamyönteisyysohjelma (Baby-Friendly Hospital Initiative) on WHO:n ja Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto Unicefin toimintaohjelma, jonka tavoitteena on edistää läheisyyttä ja tukea imetystä. Tullakseen vauvamyönteiseksi sairaalan on noudatettava äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälistä markkinointikoodia, rajoitettava korvikkeiden käyttöä, otettava käyttöön “10 askelta” imetyksen onnistumisen tukemiseksi sekä osoitettava ohjelman tavoitteiden täyttyminen jatkuvalla seurannalla.

Suomessa kansallinen imetyksen edistämisen seurantaryhmä on toiminut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) vuodesta 2007 lähtien ja vastannut mm. vauvamyönteisyysauditoinneista ja sertifikaattien myöntämisestä. Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli kuusi vauvamyönteistä sairaalaa. Kahdella sairaalalla on sertifikaatti myös vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla.

Imetysongelmat haasteena äitien imetystavoitteiden saavuttamisessa

Väitöstutkimuksessani selvitin vauvamyönteisyysohjelman vaikutusta imetykseen, imetysasenteisiin sekä imetystä edistäviin hoitokäytänteisiin äitien ja henkilökunnan näkökulmasta. Vauvamyönteisessä synnytyssairaalassa vuonna 2019 synnyttäneiltä äideiltä (N = 163) kerätystä tutkimusaineistosta julkaistun artikkelin mukaan äidit suunnittelivat imettävänsä keskimäärin 11,5 kk ajan. Vauvan ollessa kahden viikon ikäinen 75 % äideistä täysimetti vauvaansa ja 6 kk iässä 54 %. Ennen sertifikaatin myöntämistä samassa sairaalassa synnyttäneiden äitien (N = 162) imetystoive oli 9,5 kk. Kahden viikon iässä vauvaansa täysimetti 77 % ja 6 kk iässä 41 % äideistä. Vaikka täysimetys 6 kk iässä lisääntyi, muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta imetysluvut olivat paremmat kuin valtakunnallisesti keskimäärin.

Tilastollisesti merkitsevä syy äitien imetyksen lopettamiseen oli jokin koettu imetykseen liittyvä ongelma. Onnistuakseen imetyksessä äidit tarvitsevat konkreettista ohjausta ja oikea-aikaista tukea, jotta heillä on mahdollisuus saada apua kohtaamiinsa ongelmiin ja halutessaan jatkaa imetystä. Keskeinen merkitys tuen saamisessa on mm. imetyspoliklinikalla, joita toimii osassa Suomen synnytyssairaaloista.

Tutkimuksessa mukana olleista äideistä (N = 325) vajaalla puolella (41–48 %) oli erilaisia ongelmia imetyksen alkuvaiheessa. Vielä 6 kk kohdallakin noin kolmannes (29–31 %) imettävistä äideistä koki edelleen haasteita imetyksen kanssa. Yleisimmät ongelmat olivat liian vähäinen maitomäärä sekä imetykseen liittyvä kipu. Vauvamyönteisyys ei tutkimuksessa merkitsevästi vähentänyt äitien kokemia imetysongelmia.

Asenteilla on väliä

Imetyksen aloittaminen on monelle haastavaa. Tutkimuksissa on todettu, että myönteisemmin imetykseen asennoituvilla äideillä on paremmat tiedot imetyksestä ja useammin aikomus imettää. Vastaavasti ammattilaisten imetysasenteella on todettu olevan yhteys laadukkaaseen imetysohjaukseen.

Väitöstutkimuksessani julkaistun artikkelimme mukaan ammattilaisten (N = 131) imetysasenne muuttui imetysmyönteisemmäksi vauvamyönteisyysohjelman jälkeen. Äitien imetysasenteisiin sillä ei ollut vaikutusta. Ongelmaton imetys ja imetystä suosivat asenteet olivat kuitenkin vahvasti yhteydessä imetyksen jatkumiseen ja täysimetykseen.

Suomessa imetyksen aloittamisaste on korkea, mutta tarvitaan lisää ymmärrystä tukea äitejä, jotta imetys kestäisi pidempään ja äidit saavuttaisivat imetystavoitteensa. Vauvamyönteisyys tarvitsee onnistuakseen äitien yksilöllisiin imetystarpeisiin vastaavaa tukea. Tämän saavuttaminen edellyttää Suomen terveydenhuoltojärjestelmään soveltuvaa näyttöön perustuvaa vauva- ja perhemyönteisyysohjelmaa, jonka eteenpäin viemisessä tarvitaan kansallista tukea.

Heli Mäkelä
Kirjoittaja on hoitotieteen väitöskirjatutkija, terveystieteiden maisteri ja kätilö.