Hoitovasteen ennustaminen voi mullistaa syövän hoidon

Syöpä koskettaa tavalla tai toisella lähes kaikkia suomalaisia. Monet tietävät ne voimattomuuden tunteet, jotka heräävät toivottua hoitovastetta odottaessa ja tuloksettomia hoitoja seuratessa. Mitä jos tietoa hoitovasteesta ei tulevaisuudessa tarvitsisikaan arvailla?

Syöpä johtuu geenimuunnoksista, mutaatioista, jotka saavat alun perin tavalliset solut villiintymään ja jakautumaan hallitsemattomasti. Näiden mutaatioiden seurauksena syöpäsolut esittelevät pinnallaan soluille epätyypillisiä proteiineja, jotka ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä tunnistaa vieraiksi. Vieraiden rakenteiden tunnistaminen johtaa immuunipuolustusreaktioon, jonka seurauksena T-solut aktivoituvat ja kiirehtivät kasvaimeen taistelemaan sitä vastaan. Välillä T-solut kuitenkin väsyvät urakkaansa, eivätkä jaksa tappaa syöpäsoluja tehokkaasti. Tällöin T-solut voidaan tehostaa takaisin taistelukuntoon 2010-luvulla markkinoille tulleiden immunoterapioiden avulla.

Vaikka immunoterapioiden avulla on saavutettu ennennäkemättömiä hoitotuloksia, kaikki potilaat eivät kuitenkaan hyödy niistä.  Monet syöpätyypit, kuten etäpesäkkeinen melanooma, voivat kehittää useita erilaisia mekanismeja vastustaakseen hoitoa. Yksi merkittävimmistä vastustusmekanismeista on ns. kylmän kasvaimen kehittyminen, joka ilmenee T-solujen poissaolona kasvaimessa. Koska immunoterapioiden vaikutus perustuu potilaan oman immuunipuolustusvasteen ja T-solujen toiminnan tehostamiseen, kylmät kasvaimet eivät reagoi immunoterapioihin, eivätkä potilaat hyödy hoidosta. Tällä hetkellä lääkäreillä ei ole käytössään tehokkaita työkaluja kylmän kasvaimen kehittymisen eri mekanismien ja potilaan todellisen hoitovasteen ennustamiseen.

Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on tarjota ratkaisu tähän kliiniseen haasteeseen tunnistamalla geenejä, jotka ovat yhteydessä kylmien kasvainten kehittymiseen erityisesti T-solujen muodostumiseen liittyvissä prosesseissa. Tarkastelen etäpesäkkeistä melanoomaa sairastaneiden ja immunoterapioilla hoidettujen potilaiden geenien ilmentymistä ja hoitovastetta koskevia tietoja löytääkseni tekijöitä, jotka vaikuttavat kylmän kasvaimen kehittymiseen ja immunoterapioiden hoitovasteeseen sekä hyvässä että pahassa.

Tutkimuksessani olen löytänyt 800 geeniä, joiden ilmentyminen korreloi T-solujen muodostumisen kanssa ja on merkittävässä asemassa potilaan selviytymisen ja hoitovasteen kannalta. Näiden geenien pohjalta tutkimusryhmämme on kehittänyt mallin, joka ennustaa luotettavasti T-soluvasteen kehittymistä ja potilaan hoitovastetta jo ennen hoidon aloittamista. Tämän mullistavan mallin avulla lääkärisi voisi siis arvioida tuleeko hoito toimimaan juuri sinulle!

Korrelaatiosta huolimatta joidenkin geenien toimintaa immuunipuolustusjärjestelmässä ja kylmän kasvaimen kehittymisessä ei vielä tunneta. Väitöskirjatutkimuksessani selvitän miten näiden geenien ilmentyminen vaikuttaa T-soluvasteen muodostumiseen ja syövän vastaiseen immuunipuolustusreaktioon. Lupaavien geenien toimintaa voitaisiin niiden roolista riippuen joko vahvistaa tai hillitä kylmän kasvaimen selättämiseksi, immunoterapioiden hoitovasteiden ja syöpäpotilaiden ennusteiden parantamiseksi.

Saara Koskela
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija biolääketieteen laitoksella, Medical Immuno-Oncology Research Group -tutkimusryhmässä. Väitöskirjan tavoitteena on kehittää ratkaisuja syövän immunoterapioiden hoitovasteen ennustamiseksi ja parantamiseksi.