Kilpirauhassairauksien salaisuus paljastuu yksi mutaatio kerrallaan
Tiesitkö, että noin kymmenen prosenttia ihmisistä sairastuu johonkin kilpirauhassairauteen elämänsä aikana? Tai että kilpirauhassairauksien taustalla voivat vaikuttaa myös perinnölliset tekijät?
Kilpirauhanen on kaulalla sijaitseva elin, joka tuottaa kilpirauhashormoneja. Kilpirauhashormonit osallistuvat aineenvaihdunnan säätelyyn ja lisäksi lapsilla myös kasvun ja aivojen kehitykseen. Jo pienet poikkeamat hormonipitoisuuksissa voivat johtaa epäsuotuisiin vaikutuksiin terveydessä.
Kilpirauhassairaudet voidaan karkeasti jakaa kolmeen luokkaan: vajaatoiminta, liikatoiminta sekä syöpä. Väitöskirjatutkimukseni painopiste on kilpirauhasen liikatoiminnan eli hypertyreoosin tutkimisessa.
Kilpirauhanen ei ole itsenäisesti toimiva elin, vaan sitä säätelee hypotalamus-aivolisäke-kilpirauhanen-akseli. Yksi akselin pieni mutta merkittävä osa on kilpirauhasen soluissa sijaitseva tyreotropiinireseptori, joka aktivoituu aivolisäkkeen erittämästä tyreotropiinista.
Tyreotropiinireseptorin tehtävä on aktivoituessaan laukaista solussa ketjureaktio, joka johtaa kilpirauhashormonien tuotantoon. Mikäli tyreotropiinireseptori aktivoituu liikaa, johtaa se hypertyreoosiin.
Hypertyreoosin yleisin aiheuttaja on autoimmuunisairauden aiheuttamat vasta-aineet. Harvinaisemmissa tapauksissa taustalla on geenimutaatio, joka yleisemmin on tyreopropiinireseptori- eli TSHR-geenissä. Tässä tilanteessa mutaatio muuttaa reseptorin muotoa, joka tekee siitä joko herkemmän aktivoitumaan, vääristää viestimolekyylien vaikutusta tai jopa saa sen aktivoitumaan itsestään, mikä puolestaan johtaa hypertyreoosiin.
Tutkimuksen tärkeimmät tavoitteet ovat tunnistaa ja luonnehtia kilpirauhassairauksia sairastavien potilaiden TSHR-geenin mutaatioita ja tutkia löytyneitä mutaatioita solu- ja hiiritautimalleissa. Lisäksi uutena työkaluna on käytössä FinnGen biopankki, joka yhdistää yli puolen miljoonan suomalaisen geneettisen tiedon terveystietoihin.
Vaikka mutaatiot ovat harvinaisia, niiden tunteminen ja ymmärtäminen ovat avainasemassa potilaiden yksilöllisen hoidon parantamisessa ja kilpirauhassairauksien taustasyiden ymmärtämisessä.
Kristiina Makkonen
Kirjoittaja on lääketieteen lisensiaatti ja Turun kliinisen tohtoriohjelman tohtorikoulutettava. Väitöskirjassaan hän tutkii kilpirauhasen liikatoimintaa, ja sen geneettisiä ja molekulaarisia mekanismeja.