Painonhallintaa myös raskauden aikana – hulluutta vai viisautta
Laihduttaminen on muuttunut viime vuosina painonhallinnaksi; keinovalikoimaan on lisätty laihdutuslääkkeet ja -leikkaukset. Mutta pitääkö painoa hallita myös raskauden aikana? Pitää. Runsas rasvakudos, onpa se kehon sisäistä tai ulkoista rasvaa, on aineenvaihdunnallisesti aktiivista ja muuttaa mm. sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa. Lihavuus onkin luokiteltu nykyisin pitkäaikaissairaudeksi. Ja pitkäaikaissairautta tulisi hoitaa myös raskauden aikana.
Turun yliopistollisen sairaalan (Tyks) Naistenklinikka on suunnitellut HOPE-D-tutkimuksen. Tutkimus on tarkoitus aloittaa keväällä/kesällä 2024. HOPE-D-tutkimuksessa osallistujat saavat normaalien raskauden seurantakäyntien lisäksi käyttöönsä Terveyskylän digihoitopolun ja ammattilaisen tuen. Digihoitopolulta osallistujat saavat tutkimukseen perustuvaa tietoa raskaudenaikaiseen painonhallintaan vaikuttavista asioista. Tutkimuksen avulla selvitetään tuen vaikuttavuus raskauden ja synnytyksen kulkuun, vastasyntyneen vointiin, imetykseen, synnytyksen jälkeiseen painonlaskuun ja äidin painonhallinnan motivaatioon. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut ylipainoisten äitien määrän tuplaantuminen 20 vuodessa.
Varsinais-suomalaisista synnyttäjistä lähes 30% on alkuraskaudessa ylipainoisia (BMI 25-29.9kg/m2) ja lisäksi yli 20% on lihavia (BMI on yli 30 kg/m2). Tämä tarkoittaa, että noin puolet synnyttäjistä on tullessaan raskaaksi normaalipainoisia. Huolimatta tutkimusten perusteella jo 2009 annetuista suosituksista paino nousee yli puolella synnyttäjistä yli suositusten. Ylipaino ja lihavuus kasvavat jatkuvasti sekä Suomessa että maailmalla. Lihavuuden kasvua lisää vielä synnytyksenjälkeisen painonlaskun vähentyminen.
HOPE-D antaa toivoa niille naisille, joilla BMI on korkea. Vaikka korkeaa BMI:tä ei voi raskauden alussa muuttaa, raskaudenaikaisella ravitsemuksella, muilla elintavoilla ja painon nousulla on suuri merkitys vastasyntyneen elimistön ohjelmointiin. Suositusten mukaan 5-9 kg painon nousu on riittävä varmistamaan mahdollisimman hyvää raskautta, synnytystä ja vastasyntyneen vointia.
Raskaana olevien äitien painonhallinnan tueksi tarvitaan ammattilaisia, erilaisia tutkimukseen perustuvia materiaaleja ja menetelmiä. Ylipainon ja lihavuuden ensisijainen hoito on elintapojen tarkistaminen. Jokaisella on omat elintapansa; ammattilainen kulkee osallistujan rinnalla uusien tapojen opettelussa. Armollisuutta ja sallivuuden opettelua tuetaan. Unen priorisointi tuo jaksamista ja mahdollistaa paremmat päätökset ruokavalinnoissa, liikkumisessa ja muissa elintavoissa. Ruokarytmin säännöllistäminen varmistaa tasaisen energiansaannin ja vähentää iltasyömistä. Ravitsemuksessa monipuolinen kuitujen syöminen auttaa suoliston mikrobiomeja työskentelemään tehokkaammin ja parantamaan aineenvaihduntaa. HOPE-D-tutkimuksessa ammattilainen pyrkii antamaan osallistujille konkreettisia ruuanvalmistusvinkkejä ja perusteluja ruokavalintoihin. Elintapoja onkin hyvä tarkistaa raskauden aikana ja varmistaa paras alku vauvalle; jatkossa vanhemmat toimivat esimerkkinä lapsen elämässä. HOPE-D on tässä perheiden tukena.
Leila Varakas
kätilö, TtM, ylihoitaja
Kirjoittaja on kätilö ja naistenklinikan ylihoitaja, joka on ollut kiinnostunut raskaudenaikaisesta painonhallinnasta pitkään. Nyt painopiste on paitsi perheiden valintojen tukemisessa, myös yhteiskunnallisesti sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hyvinvoinnin lisäämisessä.