Arvioimalla etukäteen hoitoon liittyviä riskejä voidaan hoidosta tehdä turvallisempaa ja laadukkaampaa

Aino Färlin-Helin nojaa käteensä ja katsoo kameraan lähikuvassa, taustalla metsää.
Aino Färlin-Helin

Potilasturvallisuus on keskeinen asia potilas- ja asiakastyössä. Turvallisesta hoidosta ei koidu potilaalle tai asiakkaalle vaaraa. Virheitä kannattaa ehkäistä, sillä yli puolet vahingoista on estettävissä. Potilasturvallisuuden kehittäminen on yhdessä oppimista ketään syyllistämättä ja se on kaikkien, sekä potilaiden että ammattilaisten, yhteinen asia. Potilasturvallisuus tarkoittaa terveydenhuollon toimintayksikön periaatteita ja hyviä käytäntöjä, joilla ennakoidaan sekä pyritään estämään vaaratilanteita ja riskejä.

Olen työskennellyt oman toimeni ohella Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten ja nuorten tulosalueen potilasturvallisuuskoordinaattorina. Työssäni olen päässyt mukaan erilaisiin potilasturvallisuusprojekteihin, sekä isoihin että pieniin. Olemme ottaneet lasten ja nuorten klinikassa käyttöön erilaisia potilasturvallisuutta varmistavia käytäntöjä. Kun sairaalamme muutti, meidän oli suunniteltava potilasturvallisuuteen liittyviä varautumiskeinoja.

Työskentely lasten ja nuorten teho-osastolla sekä potilasturvallisuustyö ei kuitenkaan riittänyt minulle, vaan halusin myös tutkia potilasturvallisuutta. Tutkimuksessani arvioidaan erään riskienarviointimenetelmän sopivuutta lasten erikoissairaanhoitoon ja sen käytön vaikutuksia potilasturvallisuuteen.

Korkean turvallisuusriskin aloilla, kuten ydinteollisuudessa tai ilmailualalla,  ennaltaehkäisevä riskienarviointi on osa toimintaa. Toki riskienarviointia tehdään terveydenhuollossa, mutta riskeihin reagoidaan pääasiassa vasta sen jälkeen, kun ne on huomattu. Esimerkiksi potilasturvallisuuden vaaratapahtumien raportointityökalun käyttö perustuu jo havaittujen riskien raportointiin ja riskeihin puuttumiseen. Kuitenkin olemassa on riskienarviointimenetelmiä, joiden avulla voidaan  ennakoivasti havaita riskejä, arvioida niiden vakavuutta ja suunnitella suojauksia.

On ilo päästä testaamaan riskienarviointimenetelmää käytännössä. Uskallan väittää, että potilasturvallisuuteen kohdistuvien hyötyjen lisäksi riskienarvioinnilla voidaan parantaa myös esimerkiksi esimiesten työhyvinvointia. Riskienarviointiin perustuvat päätökset on helppo perustella, koska ne perustuvat systemaattiseen toimintatapaan eivätkä mutu-tuntumaan. Lisäksi luulen että riskienarviointimenetelmän käyttö voi kehittää työntekijöiden ajattelua turvallisuuslähtöisemmäksi.

Aino Färlin-Helin
Kirjoittaja on sairaanhoitaja sekä potilasturvallisuuskoordinaattori Tyksin lasten ja nuorten tulosalueella. Tällä hetkellä hän on opintovapaalla ja tekee väitöstutkimusta.