Kauratutkimuksesta hyvinvointia suolelle ja mielelle
Suomea vaivaa muiden länsimaiden tavoin lihavuusepidemia ja erilaiset vatsan ja suoliston oireet ovat myös lisääntyneet. Minua kiinnostaa, voisiko kaura olla mukana parantamassa kansanterveyttämme, myös osana erityisruokavalioita. Teen väitöskirjaani professorien Kaisa Linderborgin (Elintarviketieteet, Turun yliopisto) ja Marjukka Kolehmaisen (Itä-Suomen yliopisto) johtamassa OAT-GUT-BRAIN-tutkimushankkeessa, jossa selvitetään, mitä terveysvaikutuksia pitkäaikaisella kauran käytöllä voi olla osana vähägluteenista ruokavaliota.
Kaura on jokaiselle suomalaiselle tuttu elintarvike, joka on todistetusti terveellistä. Euroopan Unioni on nimittäin hyväksynyt kauralle kolme tarkkaan säädeltyä terveysväitettä. Kauran kuitu alentaa veren kolesterolipitoisuutta sekä aterianjälkeistä verensokeria, jos kauraa on syöty osana ateriaa. Kohonnut kolesteroli on sydänsairauksien riskitekijä, ja tasainen verensokeri pitää yllä toimivaa aineenvaihduntaa ja tasaista vireystilaa. Kolmannessa terveysväitteessä luvataan kauran kuidun lisäävän ulostemassaa, mikä käytännössä takaa helpommat vessakäynnit. Keskityn itse tutkimuksessani erityisesti suoliston hyvinvointiin ja verinäytteistä analysoitaviin terveydentilan mittareihin, kuten kolesteroliarvoihin ja tulehdusmerkkiaineisiin, mutta tutkimme myös neuropsykologisia vaikutuksia, esimerkiksi muutoksia ihmisen vireystilassa.
Gluteeniton – tai oikeammin ehkä vähägluteeninen – ruokavalio on herättänyt kiinnostusta henkilöissä, joilla ei ole keliakiaa, mutta jotka kokevat saavansa oireita gluteenista. Vähägluteenisen ja gluteenittoman ruokavalion haittana on helposti vähäiseksi jäävä kuidunsaanti, mutta sisällyttämällä kauraa ruokavalioon voi päästä kuidun saantisuosituksen alarajalle (25g/vrk).
OAT-GUT-BRAIN-tutkimuksessamme pyysimme vapaaehtoisia tutkimushenkilöitä sitoutumaan vähägluteeniseen ruokavalioon kuudeksi viikoksi. Heidän tuli syödä viljatuotteita joko kaura- tai riisipainotteisesti. Riisi valittiin sopivaksi verrokiksi alhaisen kuitupitoisuutensa ja samanlaisen käyttötapansa takia. Valitsimme tutkimukseen henkilöitä, joilla oli muun muassa kohonnut kolesteroli tai verenpaine ja siksi riski sairastua metaboliseen oireyhtymään. Metabolinen oireyhtymä on tila, jossa ihmisen aineenvaihdunta häiriintyy keskivartalossa olevan rasvan takia ja altistaa henkilön mm. valtimosairauksille.
Tutkimuksemme on tulosten analysointivaiheessa ja on mielenkiintoista nähdä, löytyykö kauralle uusia terveysvaikutuksia vai viekö riisi voiton osana vähägluteenista ruokavaliota. Tutkimustuloksiamme odotellessa kannustan joka tapauksessa kiinnittämään huomiota omaan kuidunsaantiin ja sisällyttämään kotimaista kauraa ruokavalioon, jos se itselle sopii!
Enni Mannila
Kirjoittaja on elintarviketieteiden väitöskirjatutkija, joka palaa halusta selvittää elintarvikkeiden terveyshyötyjä.