Tykyttelytuntemuksesta diagnoosiin

Eteisvärinä on ikääntyvällä väestöllä yleistyvä rytmihäiriö, jonka ensioire saattaa pahimmassa tapauksessa olla aivohalvaus tai jopa kuolema. Sairauden alkuvaiheessa rytmihäiriö esiintyy yleensä lyhyinä kohtauksina yöaikaan vaikeuttaen sen havaitsemista ja viimeistään tutkimuksiin hakeuduttaessa kohtaus on jo ehtinyt väistyä. Varman diagnoosin tekeminen on hankalaa normaalin rytmin palattua, minkä takia voisi olla hyödyllistä pyrkiä ennakoimaan ilmaantumista.

Tekniikan kehitys on mahdollistanut rytmin tarkastelun kotioloissa erilaisten laitteiden, kuten verenpainemittarin tai älykellon avulla. Kansallista rytmihäiriöseulontaa näillä laitteilla ei voida kuitenkaan taloudellisista syistä toteuttaa, sillä jopa joka kolmannen yli 55-vuotiaan on todettu kokevan eteisvärinäkohtauksen elämänsä aikana. Seulontaa voitaisiin kuitenkin suunnitella, mikäli yksilön kohonnut eteisvärinän riski osattaisiin tarkemmin tunnistaa.

Kansantaudit, kuten diabetes ja korkea verenpaine, altistavat eteisvärinälle sekä sen komplikaatioille rappeuttamalla sydämen rakenteita ajan myötä. Sydämen lokerot saattavat vähitellen laajentua ja myöhemmin lihassolut korvautuvat sidekudoksella, jolla ei ole supistumiskykyä. Hitaan rappeutumisen sijaan sydänkohtaus aiheuttaa laajat vauriot nopeasti. Rappeumamuutokset ovat havaittavissa perinteisellä sydänfilmillä (EKG) ja niiden merkitys eteisvärinän ilmaantuvuuden suhteen vaikuttaa lupaavalta.

Riskinkartoitusvälineenä EKG olisi optimaalinen, sillä tutkimus on helposti saatavilla ja sen säännöllinen rekisteröinti kuuluu osaksi edellä mainittujen kansansairauksien seurantaa. Lisäksi EKG:n tulkinta ei vaadi erikoiskoulutusta, vaan kuuluu jokaisen lääkärin perustyöhön. Satunnaisesti tapahtuvan arvion perusteella voitaisiin korkean riskin potilaille järjestää varsinaista eteisvärinän seulontaa EKG:n avulla. Nykytiedon valossa eteisvärinä ei täytä seulonnan arviointikriteereitä.

Diagnoosin lopulta varmistuttua voidaan komplikaatioita ja oireita ehkäisevä hoito suunnitella jo vakiintuneeseen tapaan. Seuraava utopistinen askel tutkimuksissa liittynee sairauden ehkäisyyn tai parantamiseen.

Arto Relander
Kirjoittaja on lääketieteen lisensiaatti, jonka väitöskirjatutkimus käsittelee eteisvärinätaakan arviointia sydänfilmin avulla.