Turvallisuutta lainsäädäntöön, ei moraalipolitiikkaa

Seksityöntekijöihin kohdistuvat lait voivat synnyttää vaaranpaikkoja. Eri lait ja sääntelymallit vaikuttavat seksityöntekijöiden turvallisuuteen, oikeuksiin sekä työ- ja elinoloihin eri tavoin. Suomessa toisen tekemästä seksityöstä hyötyminen, julkisilla paikoilla seksuaalipalveluiden tarjoaminen tai osto sekä ulkomaalaisten tekemä seksityö ovat kriminalisoitu.

Tällä hetkellä käydään kansainvälisesti kiivasta keskustelua kahden sääntelymallin välillä: seksin oston kriminalisointi sekä dekriminalisaatio. Seksin oston kriminalisoinnin takana on ajatus siitä, että kaikki seksityö on väkivaltaa. Seksin osto on kriminalisoitu esimerkiksi Ruotsissa, Kanadassa ja Ranskassa.

Dekriminalisaatio tarkoittaa kaikkien seksityötä säätelevien lainkohtien poistamista, ja siinä on kysymys seksityöntekijöiden turvallisuudesta ja oikeuksista. Malli on käytössä esimerkiksi Uudessa-Seelannissa sekä Belgiassa. Esimerkiksi seksityöntekijöiden muodostama kansainvälinen järjestö ESWA, asiantuntijajärjestö Pro Tukipiste sekä Amnesty International ovat vahvasti seksityön dekriminalisoinnin kannalla.

Lakien konkreettiset seuraukset tulee olla lainvalmistuksen keskiössä

Seksityötä sääteleviä lakeja säädetään usein moraaliin ja ideologioihin nojautuen (Oliveira et al., 2023). Seksityöntekijöihin ja lakien vaikutuksiin kohdistuvat tieteelliset tutkimukset alleviivaavat seksinoston kriminalisoinnin negatiivisia vaikutuksia. Näitä ovat mm. heikentynyt elämänlaatu, seksityön tekeminen riskialttiimmissa olosuhteissa ja seksityöntekijöiden heikentynyt autonomia (Bail et al., 2019).

Tutkimukset toisaalta nostavat esille dekriminalisoinnin hyviä puolia. Näitä ovat mm. parantunut turvallisuuden tunne, parantuneet mahdollisuudet neuvotella turvaseksistä sekä poliisille väkivaltakokemuksesta ilmoittamisen helpottuminen (Abel et al., 2007).

Seksityöntekijöitä tulee kuulla lainvalmistusprosessissa

Seksityötä sääteleviä lakeja tehdään yleensä ilman seksityöntekijöiden kuulemista. Poikkeuksena on Uusi-Seelanti, jossa dekriminalisaatiota suunniteltiin yhdessä seksityöntekijöiden kanssa. Jos lainvalmisteluprosessin aikana ei kuulla itse seksityöntekijöitä, on vaarana, että vaikutukset seksityöntekijöihin jäävät pimentoon.

Esimerkiksi Kanadassa ja Ranskassa tehdyissä haastattelututkimuksissa seksityöntekijät ovat tuoneet esille vastustavansa kiivaasti sekä seksin oston että myynnin kriminalisointia (Bail et al., 2019). Ranskassa 261 seksityöntekijää haastoi Ranskan valtion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen työnsä kriminalisoinnista. He kokivat, että 2019 säädetty seksinoston kriminalisointi vaarantaa heidän turvallisuutensa.

Jotta voimme varmistaa, että seksityölait eivät synnytä vaaranpaikkoja tai vaikuta negatiivisesti seksityöntekijöiden turvallisuuteen ja elinoloihin, tulee heitä kuulla lainvalmisteluprosessissa, ja lakien konkreettiset seuraukset tulee olla lainvalmistuksen keskipiste.

Ira Salo
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja tekee tutkimusta seksityötä sääntelevistä laeista sekä niiden vaikutuksista. Tällä hetkellä hän työstää artikkelia ulkomaalaislain käännytyspykälän lainvalmisteluprosessista.

Abel., G., Fitzgerald, L., Brunton, C. (2007) The Impact of the Prostitution Reform Act on the Health and Safety Practices of Sex Workers. Report to the Prostitution Law Review Committee. Saatavilla: https://www.almendron.com/tribuna/wp-content/uploads/2018/08/the-impact-of-the-prostitution-reform-act-on-the-health-and-safety-practices-of-sex-workers.pdf

Bail, H., Giametta, C., Rassoum, N. (2019) What do sex workers think about the French Prostitution Act? A Study on the Impact of the Law from 13 April 2016 Against the ‘Prostitution System’ in France. [Research Report] Médecins du Monde. 2019, pp.96. Saatavilla: https://sciencespo.hal.science/hal-02115877

Benoit, C., Jansson, M., Smith, M., Flagg, J. (2017) “Well, It Should Be Changed for One, Because It’s Our Bodies”: Sex Workers’ Views on Canada’s Punitive Approach towards Sex Work. Social Sciences, 6(2). Saatavilla: https://www.mdpi.com/2076-0760/6/2/52

Oliveira, A., Lemos, A., Mora, M., Pinto, R. (2023) Understanding the Impact of EU Prostitution Policies on Sex Workers: A Mixed Study Systematic Review. Sexuality Research and Social Policy, 20. Saatavilla: https://link.springer.com/article/10.1007/s13178-023-00814-2

Kuvituskuva: juno mac