Lapsuudenkokemusten yhteys psykoosisairauksiin ja päihdehäiriöihin

Psykoosisairauksille altistavia tekijöitä on monia ja yksi näistä on lapsuusajan kokemukset ja ympäristö. Väitöskirjani tavoite onkin tutkia tarkemmin, millainen yhteys erinäisillä lapsuuden adversiteeteillä on eri psykoosisairauksiin sairastumisen, päihderiippuvuuksien sekä aikuisena rikoksiin syyllistymisen suhteen.

Keskimäärin noin yksi prosentti ihmisistä sairastuu skitsofreniaan, jonka lisäksi moni sairastuu elämänsä aikana kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, skitsoaffektiiviseen häiriöön, psykoottiseen masennukseen tai määrittämättömään psykoottiseen häiriöön. Oli diagnoosi mikä tahansa, vaikutukset ovat valtavat niin yksilölle kuin laajemmalla mittakaavalla yhteisölle ja valtiolle. Kuinka suuri vaikutus erinäisillä lapsuusajan kokemuksilla on tässä ja ovatko ne yhtä vahvassa roolissa eri sairauksien kohdalla?

Aikaisempien tutkimuksien mukaan psykoosisairaudet nostavat riskiä päihdehäiriöille ja väkivallalle. Väitöstyön toisessa osiossa on tarkoitus verrata lapsuushäiriöiden jakautumista pelkän psykoosidiagnoosin omaavien sekä kaksoisdiagnoosin omaavien välillä. Kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on diagnosoitu sekä psykoosisairaus että päihdehäiriö. Yksi väitöskirjatyön hypoteeseistä on se, että kaksoisdiagnoosin omaavilla henkilöillä on todennäköisemmin taustallaan enemmän tai vakavuudeltaan graavimpia lapsuuden kokemuksia.

Tutkimuksessa on käytössä 13 eri tekijää: vanhempien työttömyys, ero, alkoholi- ja mielenterveysongelmat sekä haastateltavan henkilön kiusatuksi tuleminen, vakava sairastuminen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuminen ja vakavat perheen sisäiset konfliktit. Vastauksia edellä mainittuihin adversiteetteihin saatiin yhteensä 9873:ltä eri psykoosisairautta sairastavalta ihmiseltä.

Tutkimuksen aineisto on osa valtavaa SUPER Finland -tutkimusta, jonka lisäksi tietoa on saatavilla Suomen rikosrekisteristä sekä HILMO-hoitoilmoitusjärjestelmästä, johon on merkitty kaikki vuodesta 1963 lähtien asetetut diagnoosit.

Tieto lisää mahdollisuuksia ennakoida, suunnata apua oikeisiin kohteisiin ja mahdollisesti estää tulevaisuuden sairastumisia. Psykoosisairauksiin liittyvät muut riskit ja lieveilmiöt tekevät ennaltaehkäisystä entistä tärkeämpää.

Katriina Hakakari
Kirjoittaja on oikeuspsykiatriaan erikoistuva lääkäri, joka yrittää töiden ohessa aloitella tutkijan uraa.

Kuvituskuva: Lauri Saarinen