Uusia tarkoituksenmukaisempia hoitopolkuja päivystyspotilaille

”Julkinen terveydenhuolto on kriisissä, sairaaloiden päivystykset tulvivat potilaita, ambulanssia joutuu odottamaan tunteja ja jatkohoitoon ei pääse” on viesti, jota media välittää suomalaisille viikoittain. Vuoden 2023 alussa tapahtuneen sote-uudistuksen  tarkoitus oli varmistaa yhdenvertaiset palvelut, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden taloudet ovat alijäämäisiä, henkilökunta on lomautusuhan alla ja hoitotakuut eivät toteudu.

Potilaiden pääsy suoraan heille tarkoituksenmukaisimman hoidon piiriin tehostaisi julkisen terveydenhuollon toimintaa. Varsinais-Suomessa toteutetussa pilottitutkimuksessamme selvisi, että kolmea neljästä ensihoidon kiireettä yöaikaan päivystykseen kuljettamaa potilasta ei lääkitty yön aikana mitenkään, eikä heistä otettu laboratorionäytteitä tai röntgenkuvia. Nämä potilaat saattavat tulevaisuudessa hyötyä siitä, että heidät ohjataan suoraan heille sopivimman hoidon piiriin ja samalla säästetään julkisen terveydenhuollon alati niukkenevia resursseja.

Tutkimuksessamme pyrimme tunnistamaan eniten vaihtoehtoisista hoitopoluista hyötyvät potilasryhmät terveydenhuollon rekistereihin pureutumalla sekä selvittämään terveydenhuollon ammattilaisia haastattelemalla, mitkä olisivat soveltuvia vaihtoehtoisia hoitopolkuja näille potilasryhmille. Sairaaloiden päivystysten lääkäreillä ja hoitajilla on syvä ymmärrys siitä, minkälaista hoitoa heidän potilaansa tarvitsisivat. Hyvinvointialueen kaltaisessa uudistuvassa organisaatiossa saattaa kuitenkin olla rakenteellisia ongelmia, jotka estävät tarkoituksenmukaisimman hoidon tai viivästyttävät sen aloittamista.

Pilottitutkimuksen perusteella aluesairaaloiden päivystyksistä yliopistosairaalaan jatkohoitoon lähetetyille potilaille ei myöskään tehty tarkkailun lisäksi mitään ensimmäisen yön aikana. Paneudumme myös näiden potilassiirtojen juurisyihin tekoälyn ja tekstinlouhinnan avulla vertaamalla lähettävän ja kotiuttavan lääkärin potilastekstejä siirtokuljetettujen potilaiden osalta. Juurisyiden tunnistaminen voi osaltaan mahdollistaa rakenteellisten ongelmien korjaamisen ja siten edistää julkisen terveydenhuollon resurssien käyttöä yksilön sekä yhteiskunnan kannalta kestävällä tavalla.

Tutkimuksen tulokset saattavat mahdollistaa tulevaisuudessa potilaiden pääsyn suoraan oikeaan ja tarkoituksenmukaisimpaan hoitopaikkaan potilasturvallisuuden vaarantumatta sekä säästää julkisia varoja terveydenhuollon tehostuessa.

Aleksi Kasvi
Kirjoittaja on terveystaloustieteen väitöskirjatutkija Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja valmiusasiantuntija Länsi-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksessa.

Lähteet:

Kasvi, A., Iirola, T. & Nordquist, H. Rethinking non-urgent EMS conveyance to ED during night-time – a pilot study in Southwest Finland. BMC Emerg Med 23, 95 (2023). https://doi.org/10.1186/s12873-023-00872-0

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Hyvinvointialueet vastaavat sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä. Saatavissa: https://stm.fi/hyvinvointialueet.