Menneisyyden esinesuhde toimii heijastuspintana nykyiselle

Oma suhde esineisiin on usein niin itsestään selvä ja automatisoitunut, että sitä harvoin tulee ajatelleeksi tai kyseenalaistaneeksi. Huomaamme omat käytäntömme ja arvomme parhaiten, kun heijastamme niitä toisten tapoihin toimia. Yksi tällainen heijastuspinta on rautakautiset röykkiöt, joissa esiintyviä materiaaleja ja niihin liittyneitä merkityksiä tutkin tekeillä olevassa väitöskirjassani. Lukiessamme siitä, miten rautakauden ihmiset käsittelivät esineitä, voimme huomata jotain uutta nykyisistä arvoistamme ja tavoistamme toimia.

Röykkiöt ovat kivirakenteita eli kivistä koottuja kasoja, joita voi havaita maastossa eri puolilla Suomea. Röykkiöitä on koottu eri aikoina eri syistä, mutta pronssi- ja rautakaudella n. aikavälillä 1500 eaa.–1000 jaa. niihin on tehty hautauksia. Tällöin niistä voidaan löytää vainajan mukaan laitettuja esineitä, esimerkiksi aseita, työkaluja, kampoja, pinsettejä tai koruja.

Tällaiset hauta-antimet kertovat aikansa yhteiskunnan varallisuudesta, elinkeinoista ja kontakteista, mutta myös siitä, mitä esineitä vainajien on uskottu tarvitsevan mukaansa hautaan. Ne kertovat myös vainajan elämästä sekä omaisten tunteista ja arvoista. Hautaan laitetut esineet liittyvät kiinnostaviin kysymyksiin siitä, millaisista käyttökelpoisista esineistä on oltu valmiita luopumaan ja mistä syistä.

Hautausten lisäksi tai kokonaan niiden sijaan rautakauden röykkiöissä esiintyy sirpaleista, asuinpaikoilla syntyvää jätettä muistuttavaa materiaalia. Tällaisia ovat mm. saviastianpalaset, eläinten luut, raudanvalmistuksen tuotteena syntyvä kuona ja palaneista rakenteista peräisin olevat palaneen saven palat. Niiden on tulkittu liittyvän haudoilla pidettyihin muisto- ja uhrirituaaleihin, mutta osa materiaalista ei sovi tähän tulkintaan. Röykkiöissä esiintyy esimerkiksi vain yksittäisiä palasia eri astioista, jotka eivät siten ole hautaan ehjänä laskettujen astioiden jäänteitä vaan valmiiksi rikkinäisiä sirpaleita. Vaikuttaakin siltä, että nykyihmisen näkökulmasta arvotonta materiaalia ja rikkinäisiä esineitä on erilaisin perustein päätynyt ja kerätty tahallaan röykkiöihin.

Tutkijoiden kokema hämmennys sirpaleisesta materiaalista röykkiöissä kertoo, että kyseessä on meille vieras tapa käsittää ja käyttää kyseisiä esineitä ja materiaaleja. Rautakautiset ihmiset ovat kuitenkin toimineet myös nykyajalle tutuilla tavoilla, esimerkiksi kierrättäneet materiaaleja, muokanneet esineitä uuteen käyttötarkoitukseen ja lajitelleet jätteitä. Myös esineisiin liitetyt muistot ja tunteet ohjaavat inhimillistä toimintaa yhtä lailla nyt kuin 1000 vuotta sitten. Tällaiset seikat voivat olla myös röykkiöiden materiaalilöytöjen takana.

Tutkimukseni kautta voimme hämmästyä rautakautisten tapojen vierautta tai tuttuutta, ja samalla nähdä oman esinesuhteemme uudessa valossa. Tällainen itsereflektio antaa myös tilaa muutokselle – olisiko toimintatavoissamme suhteessa esineisiin jotain päivitettävää?

Sanni Salomaa
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija arkeologian oppiaineessa. Hän tutkii väitöskirjassaan jätteeltä vaikuttavien materiaalien esiintymistä Satakunnan rautakautisissa röykkiöissä.

Lähteet:

Ashby, Stephen P. & Sindbaek, Søren 2020. Crafts and Social Networks in Viking Towns. Oxford: Oxbow Books.

Downes, Stephanie; Holloway, Sally & Randles, Sarah 2018. Feeling Things. Objects and Emotions through History. Oxford: Oxford University Press.

Oksanen, Emmi 2019. Mies ja helmikaulakoru? Miehet ja naiset kolmessa Aurajokilaakson ristiretki- ja varhaiskeskiaikaisessa kalmistossa. Turun yliopisto. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Pihlman, Sirkku 1988. Yhteiskunnallisen luokittelun tutkimuksesta arkeologisten hauta-aineistojen perusteella. Teoksessa Kristiina Korkeakoski-Väisänen, Ulla Lähdesmäki, Aino Nissinaho, Sirkku Pihlman & Tapani Tuovinen (toim.) Baskerilinja. Unto Salo 60 vuotta: 51–61. Turku, Vammala: Turun yliopistosäätiö, Vammalan Kirjapaino Oy.

Salmo, Helmer 1952. Satakunnan historia II – Rautakausi. Vammala: Satakunnan maakuntaliitto.

Salo, Unto 1981. Satakunnan historia I,2. Satakunnan pronssikausi. Rauma: Satakunnan maakuntaliitto.