Eläköityessä elämä muuttuu
Eläköityminen koskettaa lähes kaikkia. Oma eläkeikäni häämöttää 68 vuoden ja kahden kuukauden iässä. Muutamaa vuotta aiemmin eli 65-vuotiaana minun on mahdollista jäädä osittaiselle vanhuuseläkkeelle. Jos olisin syntynyt tammikuussa 1955, olisi ikäperusteinen eläkeikäni 63 vuotta ja kolme kuukautta.
Eläkkeelle siirtyminen voi aiheuttaa ihmisillä niin psykologisia, kuin elimellisiäkin muutoksia. Näitä muutoksia tutkii Turun yliopiston Finnish Retirement and Aging Study (FIREA).
Eläkkeelle siirtyminen on yksi elämän suurista siirtymävaiheista koulun aloituksen ja koulusta valmistumisen ohella. Suurimmalle osalle eläköityminen on positiivinen asia, jota odotetaan jo työelämässä. Suunnitelmia tehdään ja rahaa säästetään eläkepäiviä varten. Eläköitymistä pidetään yleisesti suurena, joskus stressaavana, elämäntapahtumana taloudellisesti, sosiaalisesti ja emotionaalisesti. Eläkkeelle siirtyessä esimerkiksi tulotaso ja sosiaaliset suhteet voivat muuttua.
Työperäinen stressi luonnollisesti vähenee eläkkeelle siirryttäessä, mutta sosiaalisella ja taloudellisella stressillä saattaa olla eläkevuosien kertyessä kumulatiivisia ja pitkäkestoisempia vaikutuksia. Eläköitymisen terveysvaikutuksia on tutkittu, ja eräässä katsausartikkelissa vaikutukset mielenterveydelle nähtiin positiivisina. Katsausartikkelin tutkimuksissa mielenterveyttä mitattiin vaihtelevasti eri keinoin. Fyysisten terveysmittaireden ja henkilökohtaisesti koetun terveyden muutokset eläköityessä kuvautuivat ristiriitaisina.
Omassa väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen elimistön stressihormonin eli kortisolin pitoisuutta vuosina ennen ja jälkeen eläköitymisen. Kortisolitaso on määritetty hiusnäytteestä, joka kuvaa elimistön pidempiaikaista stressivastetta hiusnäytteen ottoa edeltävältä ajalta. Hiusnäytteiden lisäksi tutkittavat on haastateltu ja he ovat täyttäneet kyselykaavakkeet, jotta saamme tietoa myös mm. koetusta stressistä ja persoonallisuuden piirteistä.
Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää stressihormonitason muutoksia ja tekijöitä, jotka voisivat muutoksia ennustaa. Tämä luo uutta tietoa eläköityvien suomalaisten stressitekijöistä, joka auttaa paremman työelämän ja eläköitymisen suunnittelua.
Konsta Kuusento
Kirjoittaja on lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen erikoistuva lääkäri, jonka väitöskirjatutkimus käsittelee eläköitymistä ja sen vaikutusta stressiin.