Ihosyöpä hyötyy omasta puolustusjärjestelmästämme

Ihon okasolusyöpä on maailman yleisin etäpesäkkeitä muodostava ihosyöpä, joka on yleistynyt nopeasti viime vuosikymmeninä niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. Ihon okasolusyöpä, jonka suurin riskitekijä on elämän aikana kertyvä auringonvaloaltistus, aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja heikentää monien potilaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua. Levinneen ja etäpesäkkeitä muodostavan taudin ennuste on usein heikko, mikä lisää huomattavasti sairastuneiden arkeen liittyvää kuormitusta. Lisäksi syövän yleistyminen on kasvattanut nopeasti terveydenhuollon kuormitusta ja julkisten varojen tarvetta.

Tarve uusille tehokkaille ja turvallisille syöpähoidoille on ilmeinen. Ihon okasolusyöpä hoidetaan ensisijaisesti poistamalla kasvain kirurgisesti. Levinneessä syövässä kirurgian lisäksi tarvitaan syöpälääkehoitoja, kuten solunsalpaajahoitoja ja biologisia syöpälääkkeitä, joiden teho on toistaiseksi osoittautunut melko vaatimattomaksi. Aggressiivisesti leviävän tautimuodon tunnistamiseen ei ole myöskään luotettavia keinoja, vaikka juuri näiden potilaiden tunnistaminen ja hoidon varhainen aloittaminen olisi erityisen tärkeää.

Tutkimuksemme tavoitteena on etsiä ratkaisuja näihin haasteisiin selvittämällä komplementtijärjestelmän merkitystä ihon okasolusyövässä. Komplementtijärjestelmä on osa synnynnäistä vastustuskykyämme, jonka tehtävä on tunnistaa ja tuhota elimistöömme kuulumattomia taudinaiheuttajia, kuten bakteereita. Kuitenkin syövässä, syöpäkasvaimen aiheuttama jatkuva tulehdustila saa komplementtijärjestelmän toimimaan ennustamattomilla tavoilla, mikä joissain tapauksissa jopa lisää syöpäkasvaimen kasvua ja vauhdittaa sen leviämistä elimistössä.

Tutkimusryhmämme on osoittanut, että ihon okasolusyöpäkasvaimet tuottavat ylimäärin joitain komplementtijärjestelmän osia eli komponentteja. Tiettyjen komponenttien runsas esiintyminen syöpäkasvaimessa on myös yhteydessä potilaiden huonompaan ennusteeseen. Komplementtijärjestelmän merkitys ihon okasolusyövässä on herättänyt kiinnostusta myös syöpälääkekehityksessä. Tällä hetkellä kehitteillä on lääkkeitä, jotka kohdistuvat komplementtijärjestelmän toimintaan ja joiden tavoitteena on hoitaa levinnyttä ihon okasolusyöpää.

Tutkimuksemme tulokset osana muuta syöpätutkimusta voisivat mahdollistaa aggressiivisen ihon okasolusyövän tunnistamisen ajoissa ja tarjota uusia mahdollisuuksia syöpälääkekehitykselle jatkossakin. Näin levinnyttä okasolusyöpää sairastavat potilaat saisivat tehokkaampia ja turvallisempia hoitoja ja pääsisivät jatkamaan elämäänsä mahdollisimman normaalisti syövästä huolimatta. Tämän myötä myös terveydenhuollon resursseja sekä julkisia varoja säästyisi, kun kiireellinen hoito ja tehokkaat syöpälääkehoidot pystyttäisiin kohdentamaan potilaille, jotka niistä ensilinjassa hyötyisivät. Samanaikaisesti kirurgista hoitoa vaativat syöpäkasvaimet hoidettaisiin aiempaan tapaan tilanteen vaatimalla kiireellisyydellä.

Ihosyövät kehittyvät tyypillisesti auringonvalolle altistuneille ihoalueille, kuten kasvoille. Tehokkaita keinoja ihosyöpäriskin vähentämiseksi ovat ylenmääräisen auringonvaloaltistuksen välttäminen ja huolehtiminen hyvästä aurinkosuojasta niin aurinkosuojavoiteilla kuin myös suojaavalla vaatetuksella aina mahdollisuuksien mukaan.

Lauri Heiskanen
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija ja ihotauteihin erikoistuva lääkäri, joka pyrkii tutkimustyössään tuomaan uusia näkökulmia ihosyöpien diagnostiikkaan ja hoitoon, sekä tällä tavoin parantamaan ihosyövästä kärsivien potilaiden elämänlaatua. Hän hoitaa potilaita myös Tyksissä sekä Ihotalossa.