Yhdessä tarinoiden äärellä – vuorovaikutteisuus lukuhetkissä

Varhaiskasvatuksen pienryhmässä toteutetut vuorovaikutteiset lukuhetket luovat lapsille mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen ja edistävät heidän kokemuksiaan tulla kuulluksi ja nähdyksi. Lukuhetken suunnitelmallisuudella ja tavoitteellisuudella edistetään myös tulevan lukutaidon kannalta keskeisten kielellisten taitojen kehittymistä. Lukuhetken aikana taitava varhaiskasvatuksen työntekijä tukee lasten tarkkaavaisuuden suuntaamista tarinaan ja huomioi lasten yksilöllisen kehityksen esittämällä haastavuudeltaan eritasoisia kysymyksiä luoden siten mahdollisuuksia osallistua yhteiseen keskusteluun.

Väitöstutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä laadukkaan vuorovaikutuksen rakentumisesta varhaiskasvatuksen lukuhetkissä sekä selvittää, mitkä tekijät edistävät eri kehitystasoilla olevien lasten osallistumista, oppimista ja kehittymistä. Varhaiskasvatuksen lukuhetkien merkitys lasten kielellisten taitojen edistäjänä on tärkeä tutkimuskohde, sillä kansainväliset oppilaiden lukutaitoa käsittelevät tutkimukset (esim. PIRLS 2021; Leino ja muut, 2023) ovat osoittaneet oppilaiden lukutaidon heikentyneen Suomessa. Jo varhaiskasvatuksessa rakennetaan valmiuksia tulevalle lukutaidolle.

Whitehurst työryhmineen (1988) on kehittänyt lukuhetkiin keskustelevan lukemisen menetelmän, jonka tarkoituksena on lisätä vuorovaikutuksen määrää sekä edistää lasten kielellisten taitojen kehittymistä. Menetelmä kehitettiin alun perin lapsen ja vanhemman yhteisiin lukuhetkiin, mutta myöhemmin sitä on toteutettu onnistuneesti myös varhaiskasvatuksen lukuhetkissä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Keskustelevilla lukuhetkillä lasten osallistumista, kielellisten taitojen kehittymistä ja tarinan ymmärtämisen taitoja tuetaan esittämällä haastavuudeltaan eritasoisia kysymyksiä sekä johdattelemalla ja rohkaisemalla lasta yhteiseen keskusteluun tarinasta. Kysymykset voivat liittyä tarinan hahmojen ja asioiden nimeämiseen ja kuvailemiseen sekä haastavampiin päättelykysymyksiin, kuten tarinan hahmojen tunteiden päättelemiseen, tapahtumien ennustamiseen ja syy-seuraussuhteiden päättelemiseen. Pienryhmän lukuhetkissä lasten kuullun ymmärtämisen taitoja ja päättelytaitoja voidaan harjoitella yhdessä ja yksilölliset taidot sekä tarpeet huomioiden. Huomion arvoista on, että kuullun ymmärtäminen ja päättelytaidot ovat yhteydessä myöhemmin luetun ymmärtämiseen koulussa.

Väitöstutkimuksessani käsittelen varhaiskasvatuksen työntekijöiden ammatilliseen kehittymiseen kohdennettuja tutkimusaineistoja, joissa työntekijöitä on ohjattu toteuttamaan vuorovaikutteisia lukuhetkiä pienryhmittäin. Olen kiinnostunut tutkimaan työntekijöiden ja lasten välistä vuorovaikutusta, työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittymistä sekä vuorovaikutuksen yhteyttä lasten kielellisten taitojen kehittymiseen. Nämä lasten kielelliset taidot ovat yhteydessä myöhempään koulumenestykseen ja -motivaatioon.

Tiia Lindfors
Kirjoittaja on kasvatustieteen väitöskirjatutkija, jonka tutkimus käsittelee vuorovaikutteisten lukuhetkien vaikuttavuutta lasten osallistumiseen ja kielellisten taitojen kehittymiseen. Hänen tutkimuksensa on osa Suomen Akatemian rahoittamaa EDUCA-lippulaivaa ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa EDUCA-Doc -tohtorikoulutuspilottia.

Lähteet:

Leino, K.,  Sirén, M., Nissinen, K., & Puhakka, E. (2023).  Puoli  tuntia  lukemista.  Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus PIRLS 2021. Koulutuksen tutkimuslaitos.     https://doi.org/10.17011/ktl-t/37

Whitehurst, G. J., Falco, F. L., Lonigan, C. J., Fischel, J. E., DeBaryshe, B. D., Valdez- Menchaca, & Caulfield, M. (1988). Accelerating language development through picture book reading. Developmental Psychology, 24(4), 552–559. https://doi.org/10.1037/0012-1649.24.4.552