Nukkuvat syöpäsolut piiloutuvat täsmälääkehoidolta

Syöpä on salakavala sairaus, joka koskettaa lähes jokaista tavalla tai toisella. Vaikka täsmälääkkeet ovat mullistaneet syövän hoidon ja parantaneet ennusteita, osa syöpäsoluista onnistuu silti pakenemaan hoidon vaikutuksia. Ne voivat piiloutua kehoon uinumaan odottaen oikeaa hetkeä iskeä uudelleen, usein entistä vahvempina. Tämä piilevä uhka tekee syövän pitkäaikaisesta hallinnasta erityisen haastavaa. Syöpä saattaa hetkellisesti väistyä, mutta onko vaara oikeasti ohi?

Siitä huolimatta, että hoitomenetelmät kehittyvät jatkuvasti, lääkeresistenssi eli syövän kyky sietää lääkkeitä on edelleen yksi sen hoidon suurimmista haasteista. Monissa syöpätapauksissa resistenssiä edeltää ilmiö, jota kutsutaan jäännöstaudiksi. Tässä tilassa pieni joukko syöpäsoluja selviää täsmälääkehoidosta ja vaipuu ikään kuin lepotilaan. Nämä nukkuvat solut voivat pysyä horroksessa pitkiäkin aikoja odottaen sopivaa hetkeä aktivoitua uudelleen. Samaan aikaan ne kehittävät mekanismeja, jotka tekevät niistä entistä vastustuskykyisempiä hoidoille. Kun solut lopulta heräävät ja alkavat kasvaa, aiemmin tehokkaat lääkkeet eivät enää pysty pysäyttämään kasvaimen etenemistä, mikä johtaa syövän uusiutumiseen.

Viime vuosina syöpätutkijoita on kiinnostanut erityisesti se, miten jäännöstauti kehittyy ja miten sitä voitaisiin estää. Tästä huolimatta tiedämme vielä melko vähän niistä säätelytekijöistä, jotka ohjaavat jäännöstaudin ja lääkeresistenssin kehittymistä. Väitöskirjatutkimukseni keskittyy juuri näiden mekanismien ymmärtämiseen. Haluan selvittää, mitä keinoja syöpäsolut käyttävät selvitäkseen hoidoista ja mikä lopulta saa ne pakenemaan horrostilastaan.

Yksi keskeinen tekijä syövän synnyssä ja kehityksessä on muutokset solujen viestintäjärjestelmissä. Näitä viestintäreittejä voi ajatella solun sisäisinä kytkiminä, jotka säätelevät sen toimintaa. Erityisen tärkeässä roolissa on proteiinien fosforylaatio, jota ohjaavat kinaasit ja fosfataasit. Kinaasit toimivat solun prosessien kaasuna kun taas fosforylaatiota poistavat  fosfataasit ovat jarruja, jotka hidastavat tai pysäyttävät niitä. Tutkimukseni pyrkii ymmärtämään näiden säätelijöiden merkitystä jäännöstaudissa ja sitä, kuinka ne vaikuttavat syöpäsolujen kykyyn selviytyä täsmälääkehoidosta.

Koska syöpä koskettaa niin monia, on ensisijaisen tärkeää kehittää entistä tehokkaampia hoitostrategioita, jotka eivät vain pysäytä syövän etenemistä, vaan myös estävät jäännöstaudin kehittymisen. Uinuvien solujen salaisuuksien paljastaminen on tärkeä askel matkalla kohti lääkeresistenssin torjumista ja syöpähoitojen pitkäaikaisen tehon parantamista.

Mari Tienhaara
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija biolääketieteen laitoksella, molekyylilääketieteen tohtoriohjelmassa. Väitöskirjassaan hän pyrkii ymmärtämään säätelytekijöitä, jotka ohjaavat jäännöstaudin ja syöpälääkeresistenssin kehittymistä.