Lapsuus vaikuttaa aikuisuuden kognitiivisiin toimintoihin

Kognitiiviset toiminnot ohjaavat tekemistämme ja ajatteluamme. Näitä toimintoja ovat muun muassa muisti, oppiminen, toiminnanohjaus ja tarkkaavuus. Kognitiivisten toimintojen tasoon ja muistisairauksien riskiin vaikuttavat osittain perintötekijät, joihin emme itse voi vaikuttaa. Tutkimuksissa on kuitenkin tunnistettu useita muovattavissa olevia suoja- ja riskitekijöitä, jotka vaikuttavat aivojen kehitykseen ja kognitiivisiin toimintoihin jo lapsuudesta alkaen.

Väitöskirjatutkimuksessani tutkin lapsuuden psykososiaalisten ja kardiovaskulaaristen riskitekijöiden yhteyksiä terveiden keski-ikäisten kognitiiviseen toimintaan. Väitöskirjatutkimus on osa Lapsuuden Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta, jossa on seurattu alun perin 3-18-vuotiaita lapsia ja nuoria 40 vuoden ajan, jo vuodesta 1980 lähtien.

Koulutus suojaa aivoja ikääntymiseltä ja dementiariskiltä. Korkeampi koulutus lisää aivojen vastustuskykyä iän ja sairauksien aiheuttamille haitallisille muutoksille. Koulupolku alkaa jo lapsuudessa, ja kaikille tulisikin tarjota yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja siten aivoterveytensä edistämiseen.

Koulutuksen lisäksi lapsuuden perheellä ja ympäristöllä on suuri merkitys aivojen kehitykselle ja kognitiolle. Lapsuusiän vastoinkäymiset, kuten kaltoinkohtelu, läheisen kuolema tai vanhempien avioero, on liitetty kognitiivisten toimintojen viivästyneeseen kehitykseen. Yhteyksiä on havaittu myös lapsuusiän sairauksiin, kuten astmaan ja ylipainoon, sekä erilaisiin oireisiin, kuten kipuihin ja väsymykseen. Lapsuuden negatiiviset kokemukset saattavat heijastua aivojen toimintaan ja kognitiivisiin toimintoihin vielä vuosikymmeniä myöhemmin.

Myös perheen tulotasolla, asuinalueella ja vanhempien koulutuksella eli lapsuuden sosioekonomisella asemalla on vaikutusta lapsen kognitiiviseen toimintaan aikuisuudessa. Lisäksi sen on havaittu liittyvän elintapasairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen ja ylipainoon, ja haitallisiin elintapoihin, kuten alkoholinkäyttöön ja tupakointiin. Tällaiset kasaantuvat kardiovaskulaariset riskitekijät lapsuudesta lähtien ovat taas yhteydessä heikompaan kognitiivisten toimintojen tasoon. Terveydelle haitallisten riskitekijöiden kasautumista voitaisiin ehkäistä kaventamalla sosioekonomisia eroja ja turvaamalla, että kaikki pääsevät terveyspalveluiden piiriin. Asiaan puuttuminen jo varhain edistäisi aivoterveyden lisäksi myös yleistä terveyttä.

Elintapojen ohella pitkittynyt stressi voi selittää lapsuuden kokemusten yhteyttä myöhempään kognitioon. Esimerkiksi perheen terveyshaasteet, ristiriidat tai taloushuolet voivat myös kuormittaa lapsia. Pitkittynyt tai voimakas stressi haittaa eri elinjärjestelmien toimintaa ja saattaa vaikuttaa lapsen kehittyviin aivoihin aikuisia voimakkaammin.

Kuten tutkimuksissa on laajasti osoitettu, lapsuus on tärkeä myöhempää terveyttä muovaava ajanjakso. Väitöstutkimukseni tarkoituksena on tunnistaa huonomman kognitiivisen toiminnan mahdollisia, jo lapsuudessa ilmeneviä riskitekijöitä. Näihin altisteisiin puuttumalla voitaisiin vaikuttaa jopa muistisairauksien esiintyvyyteen.

Amanda Nurmi
Kirjoittaja on yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri, joka tekee väitöskirjaansa lapsuuden aikaisten riskitekijäaltistusten yhteyksistä aikuisuuden kognitiivisiin toimintoihin.