Muusikko- ja artistinaisten tasa-arvoisemmat urapolut

Suomea pidetään tasa-arvoisena maana. Silti moni muusikko- ja artistinainen on huomannut jo varhain artisti Vesalan sanoin syntyneensä ”siellä missä tytöt ei soita kitaraa”. Musiikkialan epätasa-arvo koituu yhä haasteeksi ja jopa esteeksi monille lahjakkaille naisille. Osa on kuitenkin onnistunut toteuttamaan muusikon ja artistin ammattia sekä luomaan menestyksekästä uraa. Haastattelemalla näitä menestyjiä ja tutkimalla heidän urakokemuksiaan saadaan tietoa, jolla voidaan auttaa viitoittamaan myös muiden muusikko- ja artistinaisten urapolkuja.

Epätasa-arvoa näkyy esimerkiksi palkkioissa, neuvotteluissa ohittamisena ja jopa epäasiallisena kohteluna. Naiset jäävät vähemmistöön, kun tarkastellaan esiintyvien muusikoiden sukupuolijakaumaa. Yhtyeiden rivimuusikoissa ja televisio-ohjelmien sessiomuusikoissa miehet ovat yliedustettuina. Urahaasteisiin vaikuttavat yhteiskunnan ja musiikkialan rakenteelliset seikat. (mm. Teosto 2024.)

Päättävissä asemissa on pitkään ollut valta miehillä, ja se heijastuu moniin päätöksiin musiikkialalla. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, millainen musiikki soi radiossa, keitä valitaan esiintymään ja miten kitaraa soitetaan. Luovalla alalla verkostoituminen on tärkeää, mutta ”hyväveliverkosto” murtuu hitaasti.

Toimintamme ja valintamme yhteiskunnassa perustuvat kulttuurisiin malleihin. Tutkimuksessa sukupuoli nähdään yhteiskunnan ja kulttuurin rakentamana. Sukupuolittuneet käytännöt vaikuttavat siihen, miten toimimme ja mitä ratkaisuja teemme elinympäristössämme. Tämä ei voi olla vaikuttamatta myös uravalintoihimme.

Monet ulkoiset tekijät, muiden muassa media, ohjaavat naisten toimijuutta ja mahdollisuuksia edetä uralla musiikkialalla. Muusikko- ja artistinaisilta kysytään harvemmin heidän musiikintekemisestään tai työskentelystään. (esim. Leonard, 2017; Tuomi, 2022; Pääkkölä & Käpylä, 2023.) Monta kertaa pääaiheeksi nousee ennemminkin perhe-elämän yhdistäminen keikkaelämään.

Haastatteluaineiston syvällisen analyysin kautta saadaan selvitettyä, miten naiset ovat onnistuneet toteuttamaan muusikon ja artistin ammattiaan. Tutkimus antaa äänen muusikko- ja artistinaisille sekä paljastaa alan epäkohtia. Näin tulevaisuuden musiikkialan käytäntöjä ja toimintakulttuuria on mahdollista muuttaa eettisesti kestävämpään suuntaan ja kohti tasa-arvoisempia urapolkuja.

Minna-Mari Roms
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija, joka tutkii muusikko- ja artistinaisten kokemuksia musiikkialalla Median, musiikin ja taiteen tutkimuksen koulutusohjelmassa. Tutkimuksen konkreettinen tavoite on tuottaa tietoa alan kehittämiseksi sekä parantaa naisten ja muunsukupuolisten muusikkojen työmahdollisuuksia. Tutkimusmateriaalina ovat mm. muusikkohaastattelut.

Lähteet:

Käpylä, Tiina & Anna-Elena Pääkkölä. 2023. Lailasta Almaan – Suomalaisten naisten populaarimusiikin historia. Helsinki: Into

Leonard, Marion. 2007. Gender in the Music Industry. Rock, Discourse and Girl Power. New York: Roudledge.

Pääkkölä, Anna-Elena, Käpylä, Tiina & Peltola, Henna-Riikka. 2021. Populaarimusiikkitoiminnassa koettu sukupuolittunut epäasiallisuus. Musiikki, 51(2), 55–82. https://doi.org/10.51816/musiikki.110848

Teosto. 2024. Teoston yhdenvertaisuuskysely 2024. Kyselyn toteuttaja Teoston toimeksiannosta Vastakaiku. https://www.teosto.fi/musiikkialalla-esiintyy-yha-runsaasti-syrjintaa/

Tuomi, Liisa. 2022. Poplaulaja mediassa. Popmusiikin naiskuva 2000-luvun alun suomalaisissa sanoma. ja aikakauslehdissä. Väitöskirja. Helsinki: Unigrafia