Kohti turvallisempia parisuhteita ja parempaa mielenterveyttä

”Miehiin kohdistuvaa parisuhdeväkivaltaa? Onko sellaista muka oikeasti olemassa? Tarkoitatko jotain Justiinan tyyppistä, nainen vähän läpsäisee miestä? Kai miehen se nyt kuuluu kestää.”

Väärin. Miehet kärsivät parisuhdeväkivallasta eikä sitä kuulu kestää.

Käsittelen väitöskirjassani miesten heterosuhteissa kokemaa väkivaltaa. Keräsin tutkimuksen aineiston internetissä kyselylomakkeella, johon vastasi 102 parisuhteessaan väkivaltaa kokenutta miestä. Tilastojen valossa parisuhdeväkivallan kokijoista 20 prosenttia on miehiä. Vuonna 2023 parisuhdeväkivaltaa koki lähes 1600 miestä (SVT 2024). On syytä huomioida, että tämä luku sisältää vain viranomaisten tietoon tulleen väkivallan. Valtaosa parisuhdeväkivaltaa kokeneista miehistä ei ole kertonut kokemuksistaan kenellekään (esim. Danielsson & Salmi 2013).

Väitöskirjatutkimukseni miehistä 98 prosenttia eli lähes kaikki oli kokenut henkistä väkivaltaa. Fyysistä väkivaltaa vastaajista oli kokenut 70 prosenttia. 40 prosenttia oli kokenut taloudellista väkivaltaa ja 25 prosenttia seksuaalista väkivaltaa.

Tutkimuksessani korostui väkivallan henkiset vaikutukset. Miehet kertoivat henkisen hyvinvointinsa heikentyneen ja mielenterveytensä järkkyneen väkivallan seurauksena. Väkivalta oli aiheuttanut heille ahdistusta, nukkumisongelmia, paniikkikohtauksia ja traumoja.

”Tilanteet olivat uhkaavia ja vaarallisia lähinnä henkisesti, vaikka tavaraa heiteltiin ja kerran minua lyötiin päähän. Fyysisesti vahvempana en kokenut olevani vaarassa muuten kuin mielenterveyteni ja tunteideni osalta.” M1

Väkivalta oli aiheuttanut miehille myös eri asteista pelkoa. Pelko saattoi olla niin voimakasta, että sillä oli konkreettisia vaikutuksia. Eräs mies kuvaili nukkuneensa eri huoneessa kuin puolisonsa ja laittaneensa oven eteen tavaroita, jotta heräisi, jos puoliso kävisi hänen kimppuunsa yöllä. Miehet kuvailivat myös väkivallasta seurannutta henkistä pelkoa.

“Se (väkivalta) oli lievää, mutta toistuvana aiheutti kyllä tavallaan kroonistuvan pelon, joka alkoi peittää kaikki muut tunteet.” M2

Miehet kertoivat myös peloistaan liittyen lapsiin. Osa pelkäsi perheen hajoamista, osa taas pelkäsi väkivallan kohdistumista lapsiin ja osa pelkäsi, että vieraantuisi lapsistaan.

”Pelkäsin jatkuvasti, että hän vahingoittaa lapsiani.” M3

Tutkimukseni perusteella on selvää, että parisuhdeväkivallalla on eri asteisia vaikutuksia sen kokijan mielenterveyteen. Tutkimukseni miehistä yli puolet ei tiennyt, mistä voisi hakea apua parisuhdeväkivaltaan. On siis erittäin tärkeää tiedostaa tällaisen väkivallan olemassaolo ja kehittää sen tunnistamista sekä auttamiskeinoja.

Mari Karvinen
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Sitaatit ovat otteita tutkimuksen aineistosta.

Pääkuva on luotu tekoälyllä.

Lähteet:

Danielsson, Petri & Venla Salmi. 2013. Suomalaisten kokema parisuhdeväkivalta- Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Verkkokatsauksia 34/2013. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152609/34_parisuhdevakivalta.pdf  (Viitattu 31.1.2025)

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta: 2023. ISSN=2342–9151. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 31.1.2025]. Saantitapa: https://stat.fi/julkaisu/cln32gnj49hev0cutpmcsm4ko