Koronan unohdetut vaikutukset

Kolmisen vuotta takaperin uutisia ei voinut katsoa ilman, että joka kanavalla puhuttiin koronaviruksesta. Uusia variantteja putkahteli ympäri maailmaa kuin sieniä sateella ja suurin pelko alkoi olla se, riittävätkö kreikkalaiset aakkoset niiden nimeämiseen. Ajan kuluessa koronasta on kuitenkin tullut influenssan kaltainen pöpö, joka kuuluu enemmän tai vähemmän arkeen. Koronan arkistuminen ja putoaminen uutissyklistä on voinut varsinkin nykyisessä geopoliittisesti myrskyisässä ilmapiirissä saada aikaan vaikutelman, että koronatutkimus ei ole kovin tärkeää tai että se on jopa resurssien haaskaamista. Talous on tiukassa, pandemiakin taitettiin jo, ja eihän siitä influenssastakaan meuhkata. Mutta ehkä kumpaakaan virusta ei kannattaisi lakaista maton alle.

Pandeemisen koronaviruksen, meidän tieteilijöiden kesken SARS-CoV-2:n, ja influenssan aiheuttamat oireet muistuttavat monilla tavoin toisiaan. Molemmat virukset aiheuttavat hengitystieinfektioita ja voivat olla tappavia iäkkäämmälle tai heikon immuunipuolustuksen omaavalle väestölle. Perusterveille kumpikaan ei yleensä aiheuta kuin muutaman päivän sairausloman. Yleensä. SARS-CoV-2-infektiot pitenevät noin 10 prosentissa tapauksista, aiheuttaen elämänlaatua heikentävän long COVID -syndrooman, jonka myös nuoret voivat saada¹. Yllättäen myös influenssa voi aiheuttaa vastaavan taudinjälkeisen tilan.

Vaikka oireet harvoin johtavat kuolemaan, taloudellinen kuorma on silti massiivinen. Pelkästään USA:ssa influenssa aiheuttaa vuosittain 87,1 miljardin dollarin kustannukset, jotka ovat suurilta osin vanhusten sairaalakuluja². Vertailun vuoksi THL:n mukaan Suomen terveydenhuollon menot olivat 22,9 miljardia euroa vuonna 2020. Vastaavien kulujen syntyminen SAR-CoV-2:sta ei vaikuta mahdottomalta, kun huomioidaan molempien virusten leviämismekanismien ja oireiden samankaltaisuus. Ratkaisut näihin vitsauksiin ovat myös samanlaisia, ja erityisesti rokotukset ovat tehokas keino molempien virusten leviämisen hillitsemiseen.

Rokotteiden ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta on tiedetty kauan. Maalaisjärjellä ajateltunakin ehkäiseminen on lähes aina halvempaa ja tehokkaampaa kuin ongelman korjaaminen: tuli on helpompi sammuttaa kynttilän nokasta kuin roihuavasta talosta. Mutta jotta rokotukset voidaan antaa niitä eniten tarvitseville, täytyy niiden tehokkuutta ja turvallisuutta ensin tutkia kattavasti. Tämän tutkimuksen tekeminen vie sekä rahaa että aikaa. Sama pätee myös muihin oikeasti tehokkaisiin ratkaisuihin, paitsi ehkä käsienpesuun. Tutkimuksien jatkumisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että ihmiset eivät unohda kuinka paljon influenssan ja SARS-CoV-2 kaltaiset virukset rasittavat terveyttämme ja talouttamme, jotta resursseja ymmärretään kohdentaa myös ei-niin mediaseksikkäiden pöpöjen torjumiseen, ennen kaikkea ennaltaehkäisevästi.

Arttu Reinholm
Kirjoittaja on virologian väitöskirjatutkija, joka mielellään jatkaisi SARS-CoV-2 kreikkalaisaakkosten tutkimusta.

Lähteet:

• Davis, H.E., McCorkell, L., Vogel, J.M. et al.Long COVID: major findings, mechanisms and recommendations. Nat Rev Microbiol 21, 133–146 (2023). https://doi.org/10.1038/s41579-022-00846-2
• Molinari, Noelle-Angelique M et al. “The annual impact of seasonal influenza in the US: measuring disease burden and costs.” Vaccine 25,27 (2007): 5086-96. doi:10.1016/j.vaccine.2007.03.046