Sisäilman terveysvaikutukset
Arviolta lähes miljoona suomalaista altistuu päivittäin haitalliselle sisäilmalle. Ongelmaa esiintyy erityisesti julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja terveydenhuollon yksiköissä.
Vaikka Suomessa on tutkittu sisäilmaongelmien terveyshaittoja jo yli kahden vuosikymmenen ajan, meillä ei ole vieläkään riittävästi tietoa kosteus- ja homevaurioiden terveydellisestä merkityksestä, oireiden aiheuttajista ja sairauksien syntymekanismeista. Tiedon puute vaikeuttaa merkittävästi potilaiden tutkimista ja hoitoa, ja pahimmassa tapauksessa heidät leimataan psyykkisesti sairaiksi.
Sisäilman toksiinien (myrkkyjen) ja terveysvaikutusten arviointia on yritetty monella tavalla. Mikrobien terveysmerkityksen arviointi ongelmakohteissa on perinteisesti perustunut elinkykyisten itiöiden kokonaismäärään (mikrobiviljelyt), eikä sisäilma-altisteiden kokonaisriskin arvioon. Tiedetään, että kosteusvauriorakennuksissa esiintyy sekä mikrobiologisia että kemiallisia altisteita. Osa mikrobeista on potentiaalisesti toksiineja tuottavia.
Sisäilmavaurioiden luokittelemiseen merkittäviksi tarvitaan tieto ilmassa leijuvan pölyn toksisuudesta. Se ei voi perustua pelkästään tekniseen tarkasteluun, vaan sen tulee sisältää myös altistumisen todennäköisyyden arviointi, jotta terveydellinen ulottuvuus saadaan mukaan. Merkittävin analyysisysteemin kehitykseen liittyvä tekijä onkin tilojen käyttäjien oireiden vertaaminen saatuihin kokonaistoksisuustuloksiin ja näin terveysperusteisiin viitearvoihin.
Tutkimukseni tavoitteena on löytää sisäilmaongelmien syiden, oireiden ja immunologisten muutosten välinen yhteys ja näin mahdollistaa sairastuneiden oikea diagnoosi ja hoito.
Tutkimme useita terveydenhuollon yksiköitä, joissa on sisäilmaongelmia. Tutkimusaineistona ovat hoitoalan työpaikat, joista on käytettävissä nyt yli 13000 vastaajan terveystiedot. Terveystiedot on kerätty valtakunnallisesti sähköpostiavusteisen oirekyselyn avulla. Lisäksi työpaikoilta tullaan ottamaan pöly- ja ilmanäytteet sekä verinäytteet biomonitorointia varten. Biomonitorointimenetelmillä tutkitaan fysiologisia ja immunologisia vasteita verinäytteistä ja niiden perusteella voidaan todeta, onko rakennuksen käyttäjälle syntynyt vaurioituneesta rakennuksesta immunologinen muutos, joka erottaa sairastuneet terveistä. Suorittamillamme tilojen toksisuustestauksilla (ilma- ja pölynäytteet) ja käyttäjien oireiden kartoittamisella ja biomonitoroinnilla pyritään paikallistamaan tarkemmin rakennusten vauriokohdat, jolloin voidaan vähentää sekä käyttäjien sairauskuluja että rakennusten korjauskustannuksia.
Tutkimuksessani käytettävien menetelmien kehittäminen ja luotettavuuden varmistaminen tehdään syksyn 2016 ja alkukevään 2017 aikana ja aineiston keruu sijoittuu vuosille 2017-2018. Väitöskirja valmistunee vuoden 2019 loppuun mennessä.
Liisa Vilén
Kirjoittaja on työterveyshuollon tohtorikoulutettava.