Miten hyvinvointivaltio, luottamus poliittisiin instituutioihin ja hiilivero liittyvät toisiinsa?
Luottamuksella poliittisiin instituutioihin on korostunut merkitys sellaisten politiikkakeinojen kannatuksessa, joiden toimeenpanoon liittyy kansalaisiin kohdistuvia riskejä. Riskit voivat olla objektiivisia tai subjektiivisia. Esimerkiksi hiili- ja polttoaineverojen korotukset lukeutuvat riskialttiiksi koettuihin politiikkatoimiin: ne saattavat ainakin lyhyellä aikavälillä esimerkiksi haitata kotitalouksien taloustilannetta. Miksi sitten Pohjoismaissa asuvien keskuudessa fossiilisten polttoaineiden veronkorotukset ovat muuhun Eurooppaan nähden verraten suosittuja?
Hiiliveroa pidetään etenkin taloustieteilijöiden keskuudessa kustannustehokkaana ilmastopolitiikan välineenä. Sen avulla on mahdollista samanaikaisesti vähentää päästöjä ja kasvattaa verokertymää. Se voi myös edistää ilmastoystävällisten keksintöjen syntymistä.
Hiiliveron kannatus on vahvasti riippuvaista luottamuksesta poliittisiin instituutioihin. Luottamus keskimäärin vahvistaa ja epäluottamus heikentää hiiliveron kannatusta.
Suomessa – muiden Pohjoismaiden tapaan – luottamus poliittisiin instituutioihin on verraten vahvaa. Esimerkiksi suhteellisen universaaleiden hyvinvointipalveluiden ja vähäisen korruption on todettu olevan yhteydessä korkeampaan poliittiseen luottamukseen. Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli voi siis tarjota etua ilmastoystävällisen verotuksen edistämisessä. Pohjoismaat ovatkin olleet pioneereja hiili- ja polttoaineverojen käyttöönotossa. Esimerkiksi Suomessa otettiin ensimmäisenä maana käyttöön hiilivero vuonna 1990 ja Ruotsissa se on maailman korkeimmalla tasolla.
Euroopanlaajuisessa vertailussa tämä ei kuitenkaan näy kielteisinä asenteina ilmastoystävällistä verotusta kohtaan. 23 maata kattaneessa, vuosina 2016–2017 toteutetussa European Social Survey -kyselytutkimuksessa Pohjoismaissa asuvat kannattivat suhteellisen yleisesti fossiilisten polttoaineiden veronkorotuksia. Tutkimuksemme perusteella tämä selittyy osittain korkealla poliittisella luottamuksella.
Suhteellisen korkea poliittisen luottamuksen taso antaa Suomelle verraten hyvät mahdollisuudet harjoittaa ilmastopolitiikkaa verotuksen keinoin. Toisaalta hiiliveron kannatukseen voidaan vaikuttaa kansainvälisten tutkimusten perusteella myös esimerkiksi sillä, miten siitä viestitään, miten sen tuottoja käytetään tai kuinka veronkorotuksia kompensoidaan kansalaisille.
On myös aiheellista muistaa, että verotus on vain yksi apuväline matkalla vähähiiliseen yhteiskuntaan. Siihen pääseminen edellyttää verouudistusten lisäksi myös esimerkiksi mittavia investointeja.
Jukka Sivonen
Kirjoittaja on tohtorikoulutettava, joka tutkii väitöskirjassaan kansalaisten ilmastopoliittisia asenteita ja niihin yhteydessä olevia sosiaalisia ja institutionaalisia tekijöitä.