Kasvitaide voi parantaa suhdettamme luontoon

Tutkin väitöskirjassani kasvitaidetta. Kyseessä on ilmastokysymyksiin ja luontosuhteeseemme kytkeytyvä nykytaiteen muoto, jossa taiteilijat työskentelevät yhdessä elävien kasvien kanssa. Tällaisessa yhteistyössä syntyvät teokset ovat yhtä paljon taiteilijan kuin kasvienkin aikaansaannosta. Lopullinen teos voi olla jopa täysi yllätys taiteilijalle: kasvit kun voivat tehdä, mitä niitä huvittaa.

Esimerkiksi kasvien kanssa musisoiva taiteilija Vespa Laine on kommentoinut, että kasveilla voi olla hyviä ja huonoja keikkapäiviä. Laine kääntää kasvien elintoiminnoista mitattavia impulsseja korvin kuultaviksi ääniaalloiksi. Kasvit eivät kuitenkaan suostu aina tekemään yleisön edessä samanlaisia ääniä kuin harjoituksissa. Toki kasveihin voidaan vaikuttaa tietyssä määrin säätelemällä niiden kasvuolosuhteita ja ravinnonsaantia. Jokainen kasviharrastaja kuitenkin tietää, ettei se aina riitä. Muratti ei aina kasva haluttuun suuntaan ja rikkakasvit ilmestyvät mitä ihmeellisimpiin paikkoihin.

Kasvitaiteen parissa yllätykset ovat kuitenkin useimmiten tervetulleita. Salla Vapaavuoren ja Emma Rönnholmin yhteisteos Mielipidepalsta (2017/2019) on hyvä esimerkki kasvitaiteen hallitsemattomasta luonteesta. Kukkapenkkiin asetetaan kesän ajaksi erilaisia mielipidekylttejä, joista jokaisen juureen istutetaan erilainen kasvi. Eri mielipiteitä edustavat kasvit saavat kilpailla keskenään kasvutilasta ja samalla puheenvuorosta. Jää nähtäväksi, mikä mielipide kasvaa ylitse muiden, vai kasvaako mikään.

Tutkijana lähestyn eläväistä tutkimuskohdettani monitieteisesti. Ensisijainen näkökulmani on taiteentutkimuksellinen, mutta saan eväitä myös esimerkiksi filosofian ja biologian aloilta. Erityisesti kasvitutkimuksen soveltaminen humanistisen alan tutkimukseen on ollut kiinnostavaa. Ihmis- ja luonnontieteiden eroavaisuuksista huolimatta niiden yhdistäminen on onnistunut hyvin.

Perehdyn väitöskirjassani siihen, mitä kasvitaide on ja miten se vaikuttaa katsojiinsa. Voisiko se esimerkiksi lisätä arvostustamme kasveja tai laajemmin luontoa kohtaan? Ilmastokatastrofien aikakaudella tämän kaltaiset vaikutukset olisivat epäilemättä tervetulleita.

Jenni Vauhkonen
Kirjoittaja on taidehistorian alan väitöskirjatutkija Turun yliopistossa.