Vanha rakennus, jossa on repeämä, jonka alta näkyy mustavalkoista näkymää toisesta rakennuksesta.

Kielet lisäävät tietoa kulttuureista ja historiasta

Outi Pinomaa katsoo kameraan ja hymyilee lähikuvassa ravintolassa.
Outi Pinomaa

Mitä yhteistä on sanoilla kanuuna, fresko, ooppera ja al dente? Ne ovat peräisin italian kielestä. Tutkin väitöskirjatutkimuksessani millaisia italian sanoja on suomen kielessä ja millä aloilla niitä käytetään. Italiasta on lainattu sanoja musiikin, taiteen, ruoka-alan ja kaupankäynnin sanastoihin. Osaa sanoista käytetään ammattikielissä ja osaa yleiskielessä eli tavallisessa kielenkäytössä.

Italian lainasanoja on tullut suomeen ruotsin kielen kautta ja usein ranskan tai saksan välityksellä. Siksi monien sanojen kirjoitusmuoto on muuntunut alkuperäisestä suomen kieleen sopivaksi, esimerkiksi kanuuna on italiaksi cannone, fresko fresco ja ooppera opera. Uusimmat italiasta lainautuneet sanat ovat tulleet suoraan italian kielestä, kuten al dente, ja ne kirjoitetaan usein samalla tavalla kuin italiaksi. Sanontaa al dente on vaikea suomentaa, esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjassa selitteenä on ”ruok. keitetyn pastan tms. kypsyyden luonnehdintana: ”hampain tunnettavissa””. Toiset italian lainasanat ovat saaneet useita merkityksiä: esimerkiksi oopperaa voidaan käyttää merkityksessä oopperamusiikki tai oopperatalo. Lainasanan aihepiiriin voi liittyä useita sanoja, esimerkiksi oopperaan kuuluvia sanoja ovat aaria ja libretto.

Italian lainasanoja eli italianismeja tutkitaan maailman eri kielissä. Tutkimukseni lisää tietoa italian käytön laajuudesta suomen kielessä. Olen huomannut, että italianismien tutkiminen antaa kiinnostavaa taustatietoa sanojen alkuperästä ja suomen kielen historian vaiheista.

Kielentutkimuksessa on tapahtunut suuri muutos, koska nykyään kirjojen ja arkistojen lisäksi voidaan käyttää digitaalisia arkistomateriaaleja ja kieliteknologiaa. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen erikoisaloja ovat monikielinen käännösviestintä ja digitaalinen kielentutkimus. Kielten tutkimiseen voi yhdistää omia harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita. Käännösviestinnän opintojeni aikana kiinnostuin korpuslingvistiikasta ja tekstiaineistojen kokoamisesta ja analysoinnista. Tietotekniikka tuo uusia mahdollisuuksia sekä kielten opiskeluun että vanhan ja nykyajan kielen tutkimiseen ja kielten vertailuun. Vieraiden kielten opiskelu lisää tietoa kulttuureista, ja se voi olla avaintekijä oman erikoisalan löytämiseen opetuksen, kääntämisen ja kielentutkimuksen lisäksi esimerkiksi ulkomaankaupan tai diplomatian alalta.

Outi Pinomaa
Kirjoittaja on Eurooppa-fani ja italian kielen väitöskirjatutkija kieli- ja käännöstieteiden laitokselta.

Pääkuvan kuvateksti: Taidetta Roomassa 2022. JR, Punto di fuga, Palazzo Farnese. Kuva: Outi Pinomaa

Categories: Italia

Kommentit on suljettu.