Puhe on muutakin kuin kieltä
Lapsen kielelliset vaikeudet voivat ilmetä arjessa monella tapaa. Puheen niukkuus on yksi tekijä, jonka pohjalta ympäristön aikuiset saattavat huolestua lapsen kielenkehityksestä. Leikki-ikäiset lapset tuottavat pitkiä ja monimutkaisia lauseita spontaanisti. Lyhyt ja yksinkertainen puheilmaisu saattaa siis olla merkki kielenkehityksen pulmista. Vaihtelu lasten välillä on kuitenkin suurta, sillä puheeseen vaikuttavat kielellisten taitojen lisäksi myös sosiaaliset taidot.
Puheilmaisua mitataan ilmaisun keskipituudella. Ilmaisun keskipituuden mittayksikkö on morfeemi, kielen pienin merkitystä välittävä yksikkö. Suomen kielessä morfeemeja ovat sanavartaloiden lisäksi taivutusmuotopäätteet ja liitepartikkelit. Esimerkiksi lauseet Tää kissa sanoo mau ja Kissanikin haluaisi saada kermaa ovat sanojen lukumäärän suhteen identtiset, mutta jälkimmäisessä on enemmän morfeemeja.
Taivutusmuotopäätteiden ohella sanojen lukumäärä vaikuttaa ilmaisun pituuteen, joten myös sivulauserakenteet pidentävät ilmaisua. Kielenkehityksessä lyhyet ja kieliopillisesti yksinkertaisemmat tuotokset edeltävät monimutkaisempia ja pidempiä ilmaisuja.
FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa on tutkittu lasten kielenkehitystä yhden vuoden iästä eteenpäin. Viisivuotiaiden tutkimuskäynneiltä keräsimme lähes neljältäsadalta lapselta näytteet heidän spontaanista puheestaan leikkitilanteessa. Havaitsimme, että lapsilla, joilla kielenkehitys oli heikkoa, ilmaisun pituus oli keskimäärin lyhyempi kuin lapsilla, joilla kielenkehitys oli tyypillistä tai vahvaa. Jokaisesta taitoryhmästä löytyi kuitenkin sekä pitkän että lyhyen ilmaisun lapsia. Pelkästä puhenäytteestä oli siis vaikea päätellä, mikä lapsen kielenkehityksen taso oli.
Havaintomme puheilmausten pituuksien vaihtelusta on tärkeä, sillä lapsen puhe on asia, johon lähiympäristön aikuiset kiinnittävät huomiota. Viisivuotiaiden kohdalla olisi kuitenkin tärkeä pitää mielessä, että ilmaisun pituus ei välttämättä anna oikeaa kuvaa lapsen kielellisistä taidoista. Taitavakin lapsi saattaa puhua lyhyesti ujouden takia. Vastaavasti lapsen, jolla on heikommat taidot, ilmaisu voi tutussa ympäristössä näyttäytyä pidempänä kuin mihin hänen taitonsa yltäisivät muuten.
Lasten kielelliset vaikeudet voivat ilmetä arjessa lyhyen puheilmaisun lisäksi esimerkiksi vaikeutena seurata sanallisia ohjeita tai heikkona sanavarastona. Kielelliset vaikeudet voivat myös hankaloittaa lapsen toimintaa kaverisuhteissa. Huolen noustessa voi aina olla yhteydessä oman kunnan puheterapeuttiin.
Essi Vastamäki
Kirjoittaja on puheterapeutti ja väitöskirjatutkija, joka tutkii lasten kielenkehitystä FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa.