Pedagogisesti mielekäs video

Viihdyttävä, kiihdyttävä vai pikakelattava

–         miten teen tehokkaita opetusvideoita?

Satu Hakanurmi

Videoiden käyttö opiskelun yksinomaisena tai täydentävänä oppimateriaalina kasvaa koko ajan. Videoiden tekeminen on entistä helpompaa ja kuka tahansa voi tehdä niitä omalla tietokoneella, tabletilla tai puhelimella. YouTube, KhanAcademy ja MOOC-kurssit ovat tehneet opetusvideoista lähes itsestäänselvyyden vähänkään vakavasti otettavissa koulutusorganisaatioissa. Hyvä opetusvideo on sellainen, minkä avulla opiskelijat pääsevät eteenpäin oppimisessaan osaamistavoitteiden suunnassa. Opettajalle siirtyminen luokkahuoneesta opetusvideoihin on haastava siirtymä, joka koetaan usein epämukavaksi. Videoiden tekemiseen kysytään paitsi teknistä tukea myös pedagogista näkökulmaa. Kyse ei ole pelkän opetusvideon teosta vaan opettajan uusi rooli laittaa miettimään opetuksen ja oppimisen perusasioita eli onko opetus riittävän hyvää kun jaetaan tietoa laadukkaissa videoissa ja mihin opettajan kannattaa käyttää resurssinsa?

Mikä muuttuu kun luento korvataan opetusvideolla?

Kun opetusta siirretään verkkoon korkeakouluopetusta ja -oppimista rytmittäneistä rakenteista katoavat 1,5 tunnin opetussessiot ja ne korvautuvat lyhyemmillä opetus- ja oppimistuokioilla. Lähiopetuksessa opiskelijoiden keskittyminen pysyy yllä pidempiä jaksoja kuin yksin koneen äärellä työskennellessä koska hyvillä luennoilla myös keskustellaan, tarkennetaan ja syvennetään asioita yhdessä. Opetuksen ja oppimisen rytmitykseksi verkossa ja videoilla sopii pomodoro-tekniikka, jossa keskittyminen jakaantuu 25 minuutin jaksoihin joita erottaa lyhyt tauko. Video, siihen liittyvät tekstit ja tehtävät on suositeltavaa saada mahtumaan 25 minuutin työskentelyyn. Näitä opiskelija voi tehdä useita peräkkäin.

Opettajat ovat epätietoisia minkälaisia heidän tekemiensä videoiden tulisi olla. Yhtäältä paineita luo ammattilaisten vuosien koulutuksella tekemät verkkosisällöt. Toisaalta taas nuorten videoblogit ja tapa käyttää YouTube:n tutoriaaleja aiheen kuin aiheen oppimiseen oli kyse sitten ruoanlaitosta tai jakopäänhihnan vaihtamisesta. Mihin tässä sijoittuu korkeakouluopettajan opetusvideo? Vastaus on yksinkertainen: se sijoittuu juuri siihen mihin opettaja sen haluaa sijoittuvan ja mitä resursseja oma korkeakoulu siihen tarjoaa. Opiskelijalle sisältö on kuningas ja seuraavaksi eniten he arvostavat opettajan henkilökohtaista panosta eli opettajan persoonan peliin laittamista. Samuli Siltanen on matematiikan professori Helsingin yliopistossa ja käyttää YouTube -videoiden tekemiseen runsaasti aikaa ja osaamista. Minimissään jaat oman kertojanäänesi ja esimerkiksi tietokoneesi näytön kuten olen itse tehnyt kuusi vuotta sitten tehdyssä opetusvideossa. Tavoitteita voi nostaa korkeammalle ajan kanssa, mutta tärkeintä on lähteä liikkeelle nyt ja pitää aloituskynnys matalana. Oma persoona kannattaa laittaa peliin siten kuin se tuntuu itsestä mukavalta. Monet opetusvideot julkaistaan joka tapauksessa suljetuissa Moodle-ympäristöissä. Yleensä opetusvideoita katsotaan vähemmän kuin uskomme eli yleisönä ovat lähinnä ko. kurssin opiskelijat. Olennaista on saada opiskelijat pysymään kiinni oppimisen imussa eli osallistaa heitä videoiden katsomiseen ja oppimiseen aktivoinnin, vuorovaikutuksen ja ohjauksen avulla. MOOC-kursseilla monet opiskelijat katsovat vain videot ja sivuuttavat tehtävät ja vuorovaikutuksen muiden opiskelijoiden kanssa.

Tutkimustulokset kertovat että…

Tutkijat analysoivat 6,9 miljoonaa MOOC-kurssien videonkatselukertaa ja löysivät opetusvideon käyttöä lisääviä ominaisuuksia. Huomioi tämän pohjalta tehdyt suositukset kun lähdet muuntamaan omaa opetusta videoperustaiseksi kokonaan tai vain osittainkin. Opetusvideoiden käyttöön liittyvissä tutkimuksissa ei juurikaan ole kyseenalaistettu, minkälaista oppimista videot saavat aikaan ja mitkä asiat kuvaavat lähinnä opiskelijoiden käyttötottumuksia videoiden katselussa. Verkko- ja monimuotoisissa opinnoissa on tietenkin olennaista saada opiskelijat sitoutumaan videoiden katseluun, jotta opinnot ylipäätään etenevät.

Tutkimustulos	Suositus jatkoon
Lyhyet videot ovat kiinnostavampia kuin pitkät.	Käytä aikaa videoiden ennakkosuunnitteluun ja muodosta videoista sarja enintään kuusi minuuttia pitkiä videoklippejä.
Opettajan puhuvalla päällä varustetut luentokalvot koetaan kiinnostammaksi kuin pelkät luentokalvot.	Käytä aikaa videoiden viimeistelyyn siten, että opettajan puhuvat kasvot näkyvät siihen sopivissa kohdissa.
Opettajan persoona tekee videoista kiinnostavampia kuin studiossa tehdyt äänitykset.	Pyri kuvaamaan informaaleissa olosuhteissa eli et välttämättä tarvitse erillistä studiota ja ammattilaistason laitteita.
KhanAcademy:n kaltaiset piirrostutoriaalit ovat kiinnostavampia kuin PowerPoint-esitykset tai sisällön esittely tietokoneen näytöltä.	Kerro sekä visuaalisesti näyttäen että puheen avulla.  Puhu ilman muistiinpanoja ja ilman ylenpalttista harjoittelua.
Edes korkealuokkaiset luentosalitallenteet eivät ole kiinnostavia MOOC-kurssien materiaaleja. Tietylle kohderyhmälle tai kurssille tehdyt videot koetaan paremmiksi.	Jos luentosalitallenteita halutaan käyttää ne tulisi suunnitella MOOC-formaattia silmälläpitäen eli esim. jakaa pienempiin osiin.
Videot joissa opettaja puhuu nopeasti ja innostuneesti ovat kiinnostavia.	Opettajien kannattaa välittää videoissa omaa innostumistaan aiheesta eikä tarkoituksellisesti hidastaa puhetta.

Taulukko 1. Videoiden katsominen MOOC-kursseilla ja suosituksia jatkoon (Guo, P., Rubin, R. & Kim. J. 2014).

Oppimisen tehostaminen videoiden avulla

Monien tutkimusten ja meta-analyysien mukaan video voi olla opetuksen kannalta tehokas media. Pedagogisesti mielekäs video optimoi katsojan kognitiivista kuormaa, sitouttaa opiskelijoita videon katsomiseen ja tukee aktiivista oppimista.

Katsojan kognitiivinen kuorma videoita katsellessa ei käy liian suureksi opetusvideoissa kun niissä huomioidaan seuraavat asiat:

Palastelu – Jaksota videot siten, että katsojan on mahdollista kontrolloida etenemistään. Suosi lyhyitä videoita sarjana pitkien sijaan ja sijoita videoihin välikysymyksiä.

Modaliteettien hyödyntäminen – Käytä sekä verbaalista että visuaalista ilmaisua. Selosta animaatio sen sijaan että lisäät siihen tekstihuomioita. Pelkkä puhuva pää ei tuo sisältöön lisäinformaatiota.

Karsiminen – Poista videosta ylimääräinen sisältö. Jätä videon ulkopuolelle asiat, jotka eivät liity oppimistavoitteisiin. Myös musiikki, monimutkaiset taustat ja erikoistehosteet vievät katsojan huomiota.

Korostaminen – Nosta esiin olennaisia ideoita ja käsitteitä symbolein tai tekstein. Avaintiedon korostaminen auttaa katsojaa kohdistamaan huomiota, muistamaan ja soveltamaan tietoa muualla.

① Mieti mikä on videosi pääviesti? Pohdi vaihtoehtoja miten kerrot ja näytät sen katsojalle korostaen keskeisiä asioita ja minimoiden ylimääräisen hälyn? Miltä haluat videon lopputuloksen näyttävän?

Videon katsojaluvut kasvavat kun videolla on suora yhteys oppimistehtäviin

Opiskelijat katsovat sellaisia videoita, jotka on integrroitu opintojen aikana tehtäviin tehtäviin tai opintojen suoritukseen. Tämä koskee myös muita verkkokurssien tehtäviä eli opiskelijat tekevät yleensä sen mikä on pakollista opintojen suorittamisen kannalta. Verkko-opiskelussa kurssin suoritukseen kannattaa sisällyttää useita pieniä tehtäviä yhden lopputehtävän sijaan tai sen rinnalla.

② Sido opintojen videot oppimistehtäviin tai opintosuoritukseen. Varmista että opiskelijat katsovat videot linkittämällä videot opiskelijoiden itsenäisesti tai ryhmässä tekemiin tehtäviin. Näitä voivat olla lyhyet videoiden katseluun liitetyt kyselyt, valinnaiset tehtävät tai osallistuminen keskusteluun tai pienryhmätyöskentelyyn. H5P-aktiviteettien avulla luot monipuolisia videoesityksiä, joihin liittyy opiskelijan aktivointia pienillä tehtävillä.

Esimerkki 1: Turun yliopiston Sote-akatemian Monelle-opintojaksolla käytetään potilastapausten parissa työskentelyn tukena pienryhmille tarkoitettuja videota. Tarkoitus ei ole antaa opiskelijoille valmiita vastauksia moniammatilliseen yhteistyöhön vaan johdattaa pienryhmiä tarinallisesti erilaisten potilastapausten tarkasteluun ja hoitosuunnitelman laadintaan.

Esimerkki 2: Edellisen vuosikurssin opiskelijan tekemä Pecha Kucha –esitys toimii esimerkkinä seuraavan strategisen viestinnän kurssin opiskelijoille kurssin oppimistehtävästä. Videota katsotaan runsaasti siksi, että se on prototyyppi kurssin suoritukseen sisältyvästä tehtävästä, siihen liittyy aihetta käsittelevä keskustelufoorumi ja se konkretisoi miten kuva ja teksti toimivat yhdessä sekä miten ajoitus, äänenpainot, kehonkieli jne. vaikuttavat esitykseen.

Esimerkki 3: Management Operating System –kurssilla nousi suosituksi video, jossa opettaja selostaa puhuva pää –tyyliin ja teleprompteria hyödyntäen viitekehyksen, jota opiskelijat käyttävät suorittaessaan kurssin. Videolla esitelty animaatio tarjoaa visuaalisen ja kontekstualisoidun synteesin viitekehyksestä.  Videon jatkona opiskelijoilta edellytetään osallistumista keskustelufoorumilla.

Kuva 1. Management Operating System – kurssin videolla opettaja selostaa kurssisuorituksessa hyödynnettävän viitekehyksen (Hibbert 2014).

Videota katsellaan keskimäärin 4-6 minuuttia

Opetusvideota katsotaan keskimäärin kuusi minuuttia riippumatta videon kokonaispituudesta. Yli yhdeksän minuuttia kestävästä videosta katsotaan vähemmän kuin puolet. Eniten katsotaan 0-3 minuuttia kestäviä videoita. Myös pitkien videoiden yhteyteen sijoitetut tehtävät jäävät usein tekemättä. Pitkät videot on parempi muuttaa useiksi lyhyiksi videoiksi, jolloin ne myös todennäköisesti katsotaan.

Kuva 2. Opiskelijoiden sitoutuminen eri pituisten videoiden katseluun. (Guo et. al., 2014).

③ Älä kopioi luokkahuoneen 1,5 tunnin aikakäsitystä opetustuokiosta verkon opetusvideoihin. Tee useita lyhyitä videoita ja organisoi ne soittolistoiksi kuten Andy’s Beginner Guitar Course.

Opettajan persoona mukaan videoon

Opiskelijoiden mielestä videot, jotka tuovat opiskeltaviin sisältöihin inhimillistä ulottuvuutta ovat tervetulleita oppikirjojen rinnalle. Opettaja saa olla mukana omana persoonana, käyttää huumoria tai nokkeluuksia yms. Omista kokemuksista kertominen konkretisoi asioita käytännössä eli video on jotain muuta kuin tieteellinen artikkeli tms.  Videoista muistetaan juuri niiden sisältämät havainnollistukset ja kuvat, ei puhuvaa päätä. Opettajan analysoima kuvamateriaali todellisista tilanteista koettiin hyödyllisenä eli visuaalinen materiaali voi esitellä tapausta, ongelmaa tai prosessia, jota opettaja ratkoessaan kommentoi.

④ Lähesty videolla aihetta omana persoonana ja puhetyylillä; kerro tarinoita ja konkreettisia esimerkkejä aiheesta myös akateemisen yhteisön ulkopuolelta. Mitä asia merkitsee käytännössä? Konkretisoi asioita valokuvilla, esineillä, metaforilla ja kaavioiden avulla. Tavoittele ennemmin radio-ohjelman tyyliä kuin uutislähetystä. Tee itsellesi käsitekartta tai kirjoita muistiin muutamia avainasioita, mutta älä lue sanasta sanaan tehtyä käsikirjoita. Improvisoi ja ole oma itsesi. Jos näin tuotettu puhe tuntuu vaikealta kuvittele eteesi istumaan yksi tai useampia kohderyhmäsi opiskelijoita. Jos video ei tuo jotain lisää oppikirjojen rinnalle kysy itseltäsi tarvitaanko sitä lainkaan?

Laatua, laatua

Videoiden, animaatioiden yms. tekemiseen voi käyttää rajattomasti resursseja ja aikaa. Toisaalta videoita voi tehdä nopeasti ja halvalla kun tekeminen onnistuu omalla tietokoneella, tabletilla tai kännykällä. Ensimmäinen kriteeri onnistuneelle opetusvideolle on se, että se tuo jotain lisäarvoa oppimisprosessiin (innostaa, aktivoi, syventää, konkretisoi, tukee muistamista tms.) verrattuna esimerkiksi oppikirjaan. Teknisessä toteutuksessa opiskelijat arvostavat kahta asiaa: äänenlaadun tulee olla hyvä ja tallenteesta toiseen tasalaatuinen eikä kameran kuva tärise. Monet videoihin liittyvät kommentit ovat makuasioita eli toiset pitävät green screen –efekteistä ja animaatioista ja toiset taas arvostavat itse sisältöä powerpoint-esitykseen liitetyn selostuksen kera. Useiden eri kuvakulmien käyttäminen saattaa häiritä joidenkin opiskelijoiden keskittymistä, vaikka yleensä se koetaan videon kiinnostavuutta lisäävänä.

Laatu kannattaa joskus suhteuttaa opiskelijan maksamiin maksuihin eli mikäli opinnot maksavat paljon myös videoilta odotetaan korkeatasoista toteutusta. Toisaalta hyvän videon voi tehdä useilla eri tavoilla eli animaatiot korvata tabletille tai fläppitaululle piirtämällä jne.

⑤ Testaa äänenlaatu ennen kuin teet lopullisen tallenteen. Pyydä tukea kuulokemikrofonin valinnassa ja käyttöönotossa. Jos mahdollista tee äänitys studiossa. Organisaatio tai yksikkö voi tehdä omat suositukset käytettävistä laitteista ja tavoitellusta laadusta, jotta videot ovat äänenlaadultaan keskenään tasalaatuisia.

Miten opiskelijat käyttävät videoita?

Kun opettajan tekemä video on valmis ollaan vasta puolitiessä videon opetuskäytössä. Seuraavaksi on opiskelijan vuoro katsoa video. Osa opiskelijoista käyttää videoiden katselussa samoja opiskelutekniikoita kuin luentosalissa eli keskittyy kuunteluun ja tekee muistiinpanoja. Nykyään opiskelijat haluavat myös liveluennolle powerpoint-kalvot etukäteen, jotta he voivat tehdä muistiinpanoja suoraan luentokalvoihin. Näin kaikki kurssiin liittyvät muistiinpanot ovat samassa paikassa mikä helpottaa mm. asioiden kertaamista. Opettaja tukee tätä opiskelutekniikkaa kun videoon liittyy tehtävä, videon katsominen liittyy tulevaan ryhmätapaamiseen tai sitä hyödynnetään opintosuorituksessa. Myös videossa käytetyt kalvot kannattaa jakaa opiskelijoille pdf-tiedostona muistiinpanoja varten. Hyvät pdf:n muokkausohjelmat on korkeakoululta kannattava ohjelmistoinvestointi opiskelijoiden aktivointiin luentotyyppisessä opetuksessa vaikka ilmaisversioitakin on saatavilla. Osa opiskelijoista ”multitaskaa” videoiden katselun aikana, katsoo niitä pikakelauksella tai keskittyy niihin esimerkiksi matkustaessaan. Tällaisia opiskelun käytänteitä opettaja voi ohjata oppimista paremmin palvelevaan suuntaan integroimalla videot tiiviimmin opiskelijalta itseltään edellytettävään aktiivisuuteen.

⑥ Perehdy opiskelijoiden tapaan käyttää videoita ja tue heitä oppimista tukevien opiskelutekniikoiden ja käytänteiden omaksumisessa olivat ne sitten muistiinpanojen tekemistä, lukupiirin pitämistä muiden opiskelijoiden kanssa tai muita oppimista tehostavia asioita kuten H5P-aktiviteettien lisäämistä videoihin tai opiskelijoiden aktivoimista tekemään omia kyselyitä videoiden aiheista.

Miten paljon videoiden tekemiseen kuluu aikaa?

Olennainen kysymys videoiden laatua määriteltäessä on suhteuttaa se käytettävissä olevaan aikaan. Liian aikasyöpöt toteutukset kannattaa hylätä ja tyytyä yksinkertaisempiin toteutuksiin. Tavoitteet kannattaa aluksi laskea alas ja pyrkiä vain tekemään ensimmäinen video. Sen jälkeen tarvittavan ajan arvioiminen on helpompaa. Käytännön kokemus on osoittanut, että noin kolmen minuutin videoon tarvitaan vähintään yksi päivä kun aloitetaan videon ideoinnilla, kuvataan yhdessä tai parissa paikassa ja jaetaan video olemassa olevilla kanavilla. Työskentely parin kanssa on tehokasta kun toinen voi etsiä logoja, kuvia, videossa esiintyvien nimiä ja titteleitä sekä taustamusiikkia samalla kun toinen editoi kuvattua materiaalia. Kaikkia opettajan resursseja ei kannata käyttää videoiden tekemiseen sillä opettajan resurssia tarvitaan myös opintojenaikaiseen ohjaukseen.

⑦ Varaa ajankohdat ja tarvittava tuki videoiden tekoon.  Ehdotus ajankäytöksi ja konkreettinen etenemissuunnitelma on esitelty eRapun sivustolla. YLE:n käsikirjoituskoneen avulla pääset alkuun käsikirjoituksen kanssa.

Minkälainen video sopii opetukseen?

Valittavana on useita formaatteja ja näitä voidaan myös yhdistellä eri tavoin:

• Luentokalvot – powerpoint –esitys ja kerronta.
• Koodi – opettaja kirjoittaa koodia tekstieditoriin, komentoriville tms.
• Khan-tyyli – koko ruudun video, jossa opettaja piirtää vapaalla kädellä tabletille. Käytössä KhanAcademy:ssä.
• Luentotallenne – live-luennon taltiointi luentosalista.
• Studio – opettajan studiossa tekemä tallenne ilman yleisöä.
• Puhuva pää – opettajan puhuva pää on kuvattu tietokoneella, tabletilla tai puhelimella.
• Animoidut luennot – video sisältää asioiden havainnollistamista animaatioiden avulla.
• Dokumentit – video sisältää autenttisia paikkoja, tilanteita ja esineitä sekä selostuksen ja haastatteluja.
• Haastattelut – asiantuntijoiden, asiakkaiden, tutkijoiden tms. haastattelut.
• Simulaatiot – kuvatut simulaatiot selostuksen kera.
• Draama tai tapausesimerkit – näyttelijoiden, muiden opettajien, opiskelijoiden tms. avustuksella tehtynä.

Tähän kokoamani suositukset opetusvideoiden tekemiseen on koottu opettajan tueksi. Kokonaan toinen lähestymistapa on aktivoida opiskelijat tekemään omia videoita esimerkiksi digitarinoiden, kamerakynän tai erilaisia työprosesseja esittelevien videoiden tapaan. Hyvä ja helppo tapa joustavan opiskelun edistämiseksi on myös kampuksella pidettyjen luentojen streamaus ja tallentaminen välimatkojen ja aikataulujen kanssa kipuileville opiskelijoille. Kun sisältö kiinnostaa ja opiskelumotivaatio on korkealla opiskelijat katsovat näitäkin, vaikka jos he voisivat valita katsottavaksi tulisivat mieluummin omalle kohderyhmälle kohdistetut videoita.

⑧ Kun tavoittelet astetta laadukkaampia opetusvideoita tarkasta toteutuuko suunnittelemassasi opetusvideossa:

• kuvan/videokuvan itseisarvo eli kuvalla on oma funktio (tuo lisätietoa, konkretisoi asiaa toisin kuin pelkkä puhe, lokalisoi aihetta sen autenttiseen ympäristöön luentosalin sijaan tms.)?
• oma henkilökohtainen ote aiheeseen esimerkiksi tarinoina ja kokemuksina tai esitystapana, jossa tulet esiin persoonana, hyvän maun huumorin kautta tai muunlaisina pohdintoina?
• opiskelijan aktivoiminen eli liittyykö videoon itsessään joku tehtävä esim. kyselyn muodossa tai verkkokeskusteluna vai onko se osa opintojen suoritusta eli huomioitava raportissa, esseessä, ongelmanratkaisussa tms.?
• neljän minuutin pituus ja tätä pidemmissä videoissa paloittelu useaksi lyhyeksi videoksi ja jakelutapana esimerkiksi soittolista tms.?

Jos vastaat kaikkiin kysymyksiin kyllä olet todennäköisesti tekemässä opiskelijoiden hyödylliseksi kokemaa videota eli siirry enempiä miettimättä tarkempaan suunnitteluun ja videon toteutukseen. Apua ja opastusta saat Turun yliopiston opetuksen tuesta ja it-palveluista.

PS. Tarkista vielä josko tavoittelemasi video on jo tehty jonkun muun toimesta ja voitko käyttää sitä osana opetustasi? Monien MOOC-kurssien materiaaleja ei ole sallittua linkittää muille kursseille, mutta aina kannattaa kysyä. Creative Commons –lisenssi on hyvä liittää mukaan kun jaat avoimesti itse tekemiäsi opetusvideoita.

 

Lähteet:

Brame, C.J. 2015. Effective educational videos. Retrieved [todaysdate] from http://cft.vanderbilt.edu/guides-sub-pages/effective-educational-videos/.

Federation University Australia. Tips for designing effective educational videos. https://federation.edu.au/staff/learning-and-teaching/elearning-hub/video-recording/tips-for-designing-video

Guo, P., Rubin, R. & Kim. J. 2014. How video production affects student engagement: An empirical study of MOOC videos.  https://www.researchgate.net/publication/262393281_How_video_production_affects_student_engagement_An_empirical_study_of_MOOC_videos

Hakkarainen, P. & Kumpulainen, K. (toim.) 2011. Liikkuva kuva:  muuttuva opetus ja oppiminen. Jyväskylän yliopiston. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/26957

Hibbert, M. 2014. What Makes an Online Instructional Video Compelling? https://er.educause.edu/articles/2014/4/what-makes-an-online-instructional-video-compelling