Tämän viikon teema liittyi visuaaliseen viestintään ja lähdimme tutustumaan aiheeseen kuva-analyysin kautta. Yrityksen tai yhdistyksen käyttämillä kuvilla voi olla monenlaisia merkityksiä ja vaikutuksia. Esimerkiksi sommittelun, värimaailman, symboliikan tai eri semioottisten elementtien avulla voidaan vaikuttaa kuvasta välittyviin mielikuviin. Semiotiikalla tarkoitetaankin kuvan purkamista merkkeihin ja niiden tulkitsemista suhteessa yhteiskuntamme ja kulttuurimme rakenteisiin.

Valitsemani kuva oli liitetty mtv:n uutiseen poliisia huolestuttaneesta ilmiöstä, jossa nuoret varastavat toisiltaan merkkivaatteita jopa väkivallalla uhaten. Kuvasta voidaan erottaa kaksi elementtiä, mustiin pukeutunut nuori poika tai tyttö ja poliisiauton katto. Nuori on kävelemässä yksin junaraiteilla jalassaan mustat vans-merkkiset tennarit. Taustalla näkyy ehkäpä Etelä-Suomelle ominainen talvinen maisema, marraskuisen harmaana. Poliisiauton katolla ovat vilkkuvat vilkut ja se piettää häivytettynä nuorta henkilöä.

Kuvassa käytetyt värit vaikuttavat myös kuvasta välittyvään tunnelmaan. Värit ovat melko tummia ja harmaan sävyisiä. Eri väreillä voi myös olla omat symboliset merkityksensä. Esimerkiksi sininen väri voidaan tulkita surun ja kylmyyden värinä. Tosin tässä kuvassa sininen väri on poliisin symbolina, jonka taas kuvittelisi viittaavan turvallisuuteen. Harmaaseen väriin voidaan taas yhdistää epävarmuutta ja voimattomuutta, jota välittyy tässä kuvassa. Mustaan väriin puolestaan voidaan yhdistää esimerkiksi suruun, ahdistukseen ja vakavuuteen.

Kuvasta välittyy jollain tavalla surullinen, mutta myös huolestunut tunnelma. Harmaat ja tummat värit voisivat viitata niin nuorten hyvinvoinnin ongelmiin kuin yhteiskunnassakin vallitseviin ongelmiin ja toisaalta siihen, että näitä ongelmia ei onnistuta korjaamaan. Myös virkavallan ja nuoren henkilön vastakkainasettelu on tunteita herättävä.

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän, miten visuaalisilla elementeillä voi vahvistaa viestinnän vaikuttavuutta
• ymmärrän, miten väreillä, sommittelulla ja muilla elementeillä voidaan muokata esimerkiksi brändin ilmettä
• voin soveltaa oppimaani tulevaisuudessa, jos pääsen tekemään visuaalista viestintää
• pohdin, kuinka monia eri ulottuvuuksia visuaalisessa viestinnässä todella pitää ottaa huomioon

Lähteet:
https://www.wtfdesign.fi/blogi/varipsykologiaa-brandinakokulmasta
https://www.viestintapalvelut.fi/blogi/visuaalinen-viestinta-semiotiikka-kuvallinen-merkitys

Tällä viikolla aiheenamme oli vastuullinen viestintä ja saimme tehtäväksemme perhetyä tapaukseen, jossa oli tapahtunut jollain tavalla epäeettistä viestintää. Seuraavissa PPT-dioissa on selitetty valitsemani case.

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän, miksi viestinnän tulee olla vastuullista
• ymmärrän vastuullisen viestinnän periaatteita
• voin soveltaa oppimaani lukiessani kriittisesti uutisia, blogeja ja muita verkkotekstejä
• pohdin viestinnän eettisyyden monialaisuutta ja sitä, kuinka monta eri näkökulmaa pitää ottaa huomioon viestinnän vastuullisuutta arvioidessa

Lähde:

https://www.jsn.fi/sisalto/7782-ul-21/?year=2021&search=7782%2fUL%2f21

Viestintä on alati muuttuva käsite, joka mukautuu niin yhteiskunnan kuin organisaatioiden tarpeisiin. Vuosituhannen vaihteessa määritelty työyhteisöviestinnän käsite vapautti viestinnän tapahtumaan myös työyhteisön ulkopuolelle ulottuville foorumeille ja verkostoille. Tämän myötä viestintä on muuttunut vanhasta hierarkkisesta ylhäältä alas -mallista keskustelevampaan ja dialogisempaan malliin. Organisaatioiden viestintästrategiat pohjautuvat yhä enemmän keskustelulle ja avoimelle vuorovaikutukselle yksilöiden välillä sekä sidosryhmiä huomioidaan myös entistä enemmän. Viimeaikaiset megatrendit, digitalisaatio ja globalisaatio, ovat myös olennaisia tekijöitä viestinnän muutoksessa.

Digitalisaatiota voidaan pitää yhtenä merkittävänä muutoksen aiheuttajana. Työyhteisöissä käytetään yhä enemmän digitaalisia alustoja työtehtävien hoitamiseen. Digitalisaatio mahdollistaa myös paikasta riippumattomuuden, joten työtä voidaan tehdä hyvinkin monipuolisissa tiimeissä ja projekteissa. Tämän myötä yksilön tai tiimin asiantuntijuus ja tiedon merkitys on lisääntynyt, ja samalla myös tiedon jakamisen helppouden merkitys on kasvanut, sillä johdolla ei enää välttämättä ole kaikkea tarvittavaa tietoa. Tiedon jakaminen muuttuu yhä vuorovaikutteisemmaksi ja ylittää osastojen sekä projektien väliset rajat.

Globalisaatiolla on myös omat vaikutuksensa. Maailma pienenee ja valtioiden rajat ylittävä viestintä yleistyy, joten työyhteisöistä tulee monikulttuurisempia. Yhteisen työkielen sekä viestintäkulttuurin löytäminen ja tasavertaisen tiedon sekä vaikuttamismahdollisuuksien takaaminen ovat ja tulevat olemaan tulevaisuuden haasteita.

Huolimatta siitä, että digitalisaatio ja globalisaatio mahdollistavat viestinnän missä vain ja kenelle vain, on työyhteisön suunniteltava ja johdettava omaa viestintäänsä sekä pitää yllä viestintäinfrastruktuuriaan. Viestinnän tavoitteena on luoda edellytykset työskentelyyn, joten viestinnän moninaistuessa sekä muuttuessa vapaammaksi, tulisi organisaatioiden tulevaisuudessa kiinnittää huomiota yhä enemmän tasapuoliseen ja kaikki tavoittavaan viestintä.     

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän miten tehdään verkkosivu ja muokataan sen ulkoasua wordpressillä
• ymmärrän työyhteisöviestinnän käsitteitä sekä verkkotekstien ominaisuuksia ja miten hyödyntää niitä
• voin soveltaa oppimaani mahdollisesti tulevaisuudessa jonkin yrityksen verkkosivujen ylläpidossa
• pohdin, viestinnän monialaisuutta ja sitä, kuinka paljon onnistuneella viestinnällä on vaikutusta

Lähde:

Juholin, Elisa (2017). Communicare! Viestinnän tekijän käsikirja.