Tutkimus
Kaupunkitutkimus
Kaupunkitutkimus on monitieteinen tutkimusala, jossa tutkitaan kaupunkien fyysisten tilojen ja sosiaalisten rakenteiden muutoksia, kaupunkitilojen merkityksiä sekä kaupunkikehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja toimenpiteitä. Kuuntele podi, jossa tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila kertoo mitä kaupunkitutkimus on.
Aloja aakkosjärjestyksessä
Kaupunkitutkimusta ja laveammin kaupunkeihin liittyvää tutkimusta tehdään Turussa useassa Turun yliopiston ja Åbo Akademin tiedekunnassa ja laitoksessa.
Arkeologia
Keskeisiä tutkimusteemoja ovat mm. keskiaikainen rakentaminen ja kaupunkikuva sekä kaupungin perustaminen ja kehitys laajemmassa historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa.
Itä-Aasian tutkimus
Kaupunkeihin liittyvää tutkimusta etenkin Kiinassa ja Etelä-Koreassa.
Tarkempia tutkimusteemoja Kiinan kaupunkihallinnon osalta katastrofinhallinta, kestävä kaupunkikehitys, ekokaupungit sekä kaupunginosien hallinto, sekä Korean osalta nykyajan yhteiskunta ja kaupunkialueiden kulttuuriset merkitykset.
Julkishallinto/Åbo Akademi
Keskeisiä tutkimusteemoja paikallishallinto, demokratia ja osallistuminen, kestävän kehityksen hallinta kaupunkiseuduilla, ruotsinkielinen vähemmistö sekä vertaileva hallinnon tutkimus.
Kansatiede
Kansatieteessä tehtävä kaupunkitutkimus keskittyy kaupunkilaiseen elinympäristöön, arkeen ja elämäntapaan.
Kasvatustiede
Rajapintoja kaupunkitutkimukseen opetuksen ja koulutuksen sekä niihin liittyvien politiikkatoimien vaikuttaessa monin tavoin sekä suoraan että välillisesti kaupunkialueiden kehitykseen.
Kaupunkiekologia
Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavat prosessit kaupunkiympäristöissä.
Kulttuurihistoria
Monipuolista kaupunkeihin liittyvää tutkimusta, määrittävinä teemoina esimerkiksi kaupunkien kulttuurinen merkitys globaalisti, eurooppalaisen kaupungin ”erityistie”, ajallinen kaari antiikista nykypäivään sekä menneisyyden läsnäolo kaupungeissa.
Maantiede
Kaupunkeihin liittyvää tutkimusta laaja-alaisesti kaupunkimaantieteellisen tutkimuksen alla, mikä pitää sisällään tutkimusaiheita maantieteen eri suuntauksista.
Esimerkkejä kaupunkimaantieteen tutkimusaiheista ovat kaupunkiuudistukset ja kaupunkien vetovoiman parantaminen, kaupunkitilan juridinen sääntely, pelon kulttuuri ja kaupunkien turvallisuustilanteen parantaminen, kaupunki-ilmaston muutokset ja vaikutukset ilmanlaatuun sekä kehitysmaiden kaupunkien ongelmat.
Sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö
Kaupunkeihin liittyvää tutkimusta etenkin asukkaiden hyvinvoinnin ja toimeentulon osa-alueilla
Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen, köyhyys, syrjäytyminen ja asunnottomuus
Lisäksi tutkimuksen kohteena ovat yleisemmät kaupunkipoliittiset teemat, esimerkiksi kulttuurivetoinen kaupunkikehittäminen
Sosiologia
Tutkimus on usein kaupunkeihin liittyvää. Esimerkkejä tällaisista teemoista ovat naapuruussuhteet kaupungissa, kuluttamisen tai kulutuskulttuurin erot, kaupungin alakulttuurit sekä asumisen sosiaalinen turvallisuus tai turvattomuus.
Talousmaantiede
Suuri osa talousmaantieteen tutkimusta koskee tavalla tai toisella urbaaneja prosesseja. Esimerkkejä tutkimusaiheista ovat kaupan sijainti ja kulutustilat, kuluttajakäyttäytymisen muutos, toimialaklusterit, kaupunkien brändäys, sekä kaupunkien kehitys globaalissa etelässä.
Tulevaisuuden tutkimus
Yhteys kaupunkiteemoihin, sillä valtaosa toteutettavista tutkimus- ja koulutushankkeista toteutetaan kaupunkien tulevaisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyen.
Yleinen historia
Tutkimuskohteet liittyvät usein kaupunkimaiseen ympäristöön ja urbaaneihin ilmiöihin. Esimerkkejä tutkimuskohteista ovat historiallinen tilallisuus (kaupunkisuunnittelu, kaupunki elettynä tilana), tieteen, tiedon ja asiantuntijuuden historia (kaupunki arviointi- ja muutoskohteena, kaupunki tiedon tuottamisen paikkana, näyttelymedia ja museot), sekä kaupunkiyhteisöt ja urbaanit ilmiöt (erilaiset kaupunkilaiset, monikulttuurisuus, siirtolaisuus, matkailun historia ja (lemmikki)eläimet).
Lisätietoja kootusti
Sampo Ruoppila, kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja, TY
Lisätietoja oppiainekohtaisesti
Arkeologia: professori Visa Immonen
Historia: professori (yleinen historia) Taina Syrjämaa, professori (Suomen historia) Kirsi Vainio-Korhonen ja akatemiaprofessori (kulttuurihistoria) Hannu Salmi, TY
Itä-Aasian tutkimus: dosentti Outi Luova, TY
Julkishallinto ja valtio-oppi: professori Marko Joas ja tutkimusjohtaja Lauri Rapeli, ÅA
Kansatiede: professori Helena Ruotsala, TY
Maantiede: professori Hille Koskela ja professori Jussi Jauhiainen, TY
Maisemantutkimus: professorit Maunu Häyrynen ja Anna Sivula, TY (Porin yksikkö)
Sosiaalipolitiikka: professori Veli-Matti Ritakallio ja yliopistonlehtori Jarkko Rasinkangas, TY
Sosiologia: professori Hannu Ruonavaara, TY
Talousmaantiede: professori Heli Marjanen, TY
Tulevaisuuden tutkimus: keskuksen johtaja, professori Juha Kaskinen, TY