Logistiikkaselvitys 2023

Logistiikkaselvitys 2023 ladattavissa tästä: Logistiikkaselvitys 2023

Järjestyksessään 12. Logistiikkaselvitys 2023:n erityisteemana oli yritysten toimitusketjujen resilienssi, ja se on toteutettu yhteistyössä liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Selvitys tarkastelee myös Suomen logistista toimintaympäristöä sekä yritysten toimitusketjujen tunnuslukuja. Mm. logistiikkakustannuksista on kertynyt maailman pisin ja laajin yhdenmukaisesti kerätty kansallinen kyselyaineisto.

Kysely toteutettiin huhti–kesäkuussa 2023, johon vastasi lähes 1 500 suomalaista teollisuuden (ml. rakentaminen), kaupan ja logistiikka-alan yritystä.

Tyytyväisimpiä toimintaedellytyksiinsä sijaintipaikkakunnallaan olivat Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä sijaitsevat yritykset. Huonoimmat arviot antoivat Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, Kainuussa, sekä Pohjois-Savossa sijaitsevat yritykset. Arviot liikenneinfrastruktuurin kunnosta olivat nyt merkittävästi alhaisemmat kuin vuonna 2020.

Yritysten ja toimialojen liikevaihdoilla painotetut logistiikkakustannukset olivat vuonna 2022 keskimäärin 13,8 % liikevaihdosta (v. 2019 13,5 %). Teollisuuden ja kaupan alan logistiikan kokonaiskustannukset olivat 50,5 mrd. euroa vuonna 2022 (39,3 mrd. euroa vuonna 2019). Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna tämä vastaa noin 12,5 %:a (vastaava luku vuonna 2019 oli noin 10,7 %).

Toimitusketjuriskien aiheuttamat haitat kasvoivat kauttaaltaan vuodesta 2012, mutta valtaosa koetuista riskeistä oli 5-portaisella asteikolla alle keskitason. Suurimmat muutokset nähtiin materiaalin saatavuusongelmissa toimittajilta ja poliittisen epävakauden riskissä; näiden vaikutus oli kasvanut merkittävästi.

Maailmanpankin toteuttama Logistics Performance Index (LPI) perustuu kansainvälisen huolinnan ja logistiikan alan toimijoiden arvioihin kunkin maan ulkomaankaupan logistiikan toimivuudesta. Vuoden 2023 LPI:ssä Suomi sijoittui 139 maan joukossa LPI:n yhteispisteissä toiseksi heti Singaporen jälkeen, mikä on Suomen paras sijoitus: vuonna 2012 Suomi oli LPI:n kokonaispisteissä kolmas.


Logistiikkaselvityksen taustaa

Suomen logistiikan tilaa ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä on tutkittu säännöllisesti jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Liikenne- ja viestintäministeriö teetti ensimmäisen kansallisen Logistiikkaselvityksen vuonna 1992.

Vuodesta 2006 lähtien selvityksen toteutuksesta on vastannut Turun yliopiston kauppakorkeakoulun toimitusketjujen johtamisen tutkijaryhmä, yhteistyössä Liikenneviraston, ja aiemmin Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Siitä lähtien kyselyn toteutustapa on ollut samankaltainen, mikä mahdollistaa vertailukelpoisuuden useiden keskeisten aikasarjojen osalta vuoteen 2005 saakka. Kansantalouden tason logistiikkakustannusten osalta vertailua on mahdollista suorittaa aina 1990-luvun alkuun saakka.

Logistiikkaselvityksen kohderyhmänä ovat Suomessa toimivat teollisuuden ja kaupan yritykset, sekä logistiikkayritykset. Selvitysten vastaajamäärät ovat parhaimmillaan olleet yli 2700 vastaajaa. Liikevaihdolla mitaten selvitykset ovat kattaneet suurimman osan kohteena olevilta toimialoilta.

Tälle sivustolle on kerätty Logistiikkaselvityksiin liittyvää aineistoa, mm. aiemmat raportit, sekä linkkejä tutkimusryhmän toteuttamiin akateemisiin tutkimuksiin, joissa on hyödynnetty selvitysaineistoa. Lisäksi tällä sivustolla on linkkejä erilaisiin logistiikan toimivuutta mittaaviin kansainvälisiin tutkimuksiin ja selvityksiin, mm. Maailmanpankin säännöllisesti julkaisemaan Logistics Performance Index –raporttiin.