Näin teet monipuoliset muistiinpanot
Olen pääsykoevinkeissäni korostanut muistiinpanojen tärkeyttä, ja ne ovatkin minulle toistaiseksi paras oppimisen muoto. Muistiinpanoja kirjoittaessaan alkuperäisteksti tulee luettua moneen kertaan läpi, ja tärkeimpiä pointteja etsiessä tietoa tulee myös prosessoitua paremmin kuin pelkästään lukiessa. Lisäksi niiden tekeminen auttaa hahmottamaan myös tekstin rakennetta.
Muistiinpanojen laajuus
Mutta miten laajoja muistiinpanojen sitten pitäisi olla? Minulla on itselläni varottava esimerkki siitä, mikä muistiinpanoissa on liian vähän, ainakin itselleni. Ensimmäisissä pääsykokeissani abikeväänäni tein nimittäin sen virheen, että tiivistin aivan liikaa. Enkä siis yhtään liioittele – löysin kahden kuukauden ajalta vaivaiset 12 sivua, joihin olin tiivistänyt 300-sivuisen kirjan sisällön. Olin kyllä lukenut kirjan neljä kertaa läpi ja osasin kirjan suuret linjat, mutta Helsingin valtiotieteelliseen se ei riittänyt alkuunkaan. Kun opiskelupaikoista kilpailu on kovaa ja koe vielä esseekoe, olisi asiat pitänyt osata paljon tarkemmin.
Myöhempinä vuosina keskityinkin sekä kauppiksen että politiikan tutkimuksen pääsykokeissa muistiinpanoihin. En lukenut kirjoja yhtään sen pidempään kuin abikeväänä – kunkin kirjan luin läpi noin kolmesti noin kahden kuukauden aikana – mutta sen lisäksi tein hyvin kattavat muistiinpanot jokaisesta kirjasta, noin 100 käsinkirjoitettua sivua kustakin. Ero oppimistuloksissani oli kyllä aivan huikea! Ja koska monen sadan sivun muistiinpanojen kirjoittaminen voi tuntua pääsykoekevään aikana varsin puuduttavilta, listasin tähän postauksiin erilaisia tapoja, joilla perinteisiin ranskalaisiin viivoihin saa vähän vaihtelua!
Vaikka harvemmin edes luen uudestaan omia muistiinpanojani, on kiva välillä täyttää vihkoa muutenkin kuin ajatusviivoilla. Erilaisia ideoita keksii aika helposti, kun miettii vaikka omia yläkoulun oppikirjoja – nehän ovat aina täynnä kaikenlaisia karttoja, taulukoita ja piirroksia!