Toinen opiskeluvuosi oikisopiskelijan silmin

Kaikkien ajatukset ovat jo varmasti tulevassa kesässä, mutta nyt on silti erinomainen hetki muistella tätä lukuvuotta ja kaikkea, mitä se on pitänyt sisällään.

Omalla kohdallani mennyt lukuvuosi on ollut opettavainen ja innostava mutta paikoitellen myös väsyttävä ja raskas. Tästä voin pääasiassa syyttää vain itseäni – olen välillä kahminut liikaa kursseja ja sen oheen myös paljon muuta tekemistä. Uskon, että monet muutkin samaistuvat tähän. Pääasiassa vuosi on kuitenkin ollut todella ihana ja olen ollut todella tyytyväinen niin opiskeluihini kuin vapaa-ajankin viettoon.

Tänä vuonna olen käynyt monipuolisesti erilaisia oikeustieteen perusteiden kursseja sekä syventänyt osaamistani myös joillain ylimääräisillä kursseilla. Suosikikseni nousi ehdottomasti jo alkusyksynä ollut kansainvälisen oikeuden kurssi, joka kiinnosti minua ihan valtavasti. Opiskelin kurssia varten todella paljon ja varmistuin siitä, että haluan työskennellä ainakin joskus kansainvälisten ongelmien parissa. Kiinnostuin myös velvoiteoikeudesta sekä perhe- ja jäämistöoikeudesta. Nämä kurssit ovat sisältönsäkin puolesta todella tärkeitä lähes kaikille juristeille, mutta ne ovat myös sopivan käytännönläheisiä ja monet ovat varmasti miettineet arkipäiväisissä tilanteissa huomaamattaankin sopimus- tai perintöoikeudellisia kysymyksiä ennen kurssien alkua. Jos sinua kiinnostaa tutustua tarkemmin siihen, mitä oikiksessa opiskellaan, niin pääset tästä tutustumaan tarkemmin meidän opetussuunnitelmaamme, jonka aikataulut vielä tarkentuvat kesäkuussa.

Olen opiskelujen ohella käynyt myös erilaisissa tapahtumissa, joista päällimmäisenä jäi mieleen ainejärjestöni Lex ry:n vuosijuhlat. Olin ensimmäistä kertaa vuosijuhlissa ja kokemus oli todella mukava; pääsin laittautumaan hienoksi ja nauttimaan arvokkaasta tunnelmasta. Olin syksyllä toista kertaa Lexin järjestämällä vaelluksella ja tämäkin oli taas kerran upea reissu. Kävin toisena vuotena kuitenkin huomattavasti vähemmän tapahtumissa kuin ekana vuotena, mikä tuntui hyvältä ratkaisulta. Olen tyytyväinen, että laitoin oman jaksamisen edelle. 

Toka opiskeluvuosi on myös sisältänyt näitä utulähettiläsjuttuja ja pakko sanoa, että olen niin iloinen, että hain tähän pestiin! On ollut todella antoisaa päästä jakamaan yhdestä omasta mielenkiinnonkohteesta, eli oikiksesta ja yliopisto-opiskelusta muille. Tuntuu, että työllä on ollut merkitystä ja olen aidosti pystynyt auttamaan niitä, jotka vasta hakevat opiskelemaan. Lisäksi on ollut mahtavaa tutustua niin upeisiin ja erilaisiin ihmisiin ja suurin kiitos lähettiläisyysvuodesta kuuluukin meidän ihanalle porukalle. Jos olet yhtään pohtinut hakevasi tähän pestiin niin suosittelen lämpimästi.

Mitä haluan jättää tokaan vuoteen? Haluan luopua ainakin asioiden viime tippaan jättämisestä ja hyvien suunnitelmien lipsumisesta. Toisaalta lisäisin tähän myös epärealististen lukusuunnitelmien tekemisen ja ylipäätänsä itseltään liikaa vaatimisen. Asioita saakin yleensä hoidettua paremmin, kun tekee realistisen suunnitelman ja itselle jää hyvä mieli, kun saa kaiken hoidettua.

Mitä sitten haluan viedä mukanani kolmanteen vuoteen? Ehdottomasti innostuneisuuteni oppia paljon uutta ja rakentaa yhä parempaa niin juridista kuin yhteiskunnallista ajatusmallia erilaisista asioista. Olen tosi kiitollinen, että minusta tuntuu, että olen täysin omalla alallani. Tästä huolimatta haluan myös syventää osaamistani ja ottaa kursseja myös muista tiedekunnista. 

Kirjoittaja on vuoden 2023–2024 opiskelijalähettiläs. Tutustu Lilliin.