Suomalainen vappu x kiinalainen työväenpäivä
Huhtikuun viimeisenä päivänä monien suomalaisten kaupunkien keskustat täyttyvät ylioppilaiden valkoisilla lakeilla. Osa heistä pukeutuu värikkäisiin opiskelijahaalareihin, toiset taas rentoihin juhlavaatteisiin, mutta kaikki ovat valmiita juhlimaan. Seuraavana päivänä toisella puolella maapalloa, Kiinassa, sukulaiseni kokoontuvat yhteen. Entä minä? Osallistun Turussa vapputapahtumiin ylioppilaslakki päässä, serpentiiniä kaulassa ja opiskelijahaalarit jalassa – ja yritän tapahtumien lomassa lähettää isälleni viestin WeChatin kautta kiinaksi: 劳动节快乐 (Hyvää työväenpäivää)!
Vaikka suomalainen vappu ja kiinalainen työväenpäivä vietetään suunnilleen samoina päivinä, ne poikkeavat toisistaan suuresti. Vappua vietetään sen aattona ja varsinaisena vappupäivänä, eli huhtikuun viimeisenä ja toukokuun ensimmäisenä päivänä. Kiinassa varsinainen juhlapäivä työväenpäivälle on toukokuun ensimmäinen päivä. Muut suomalaiset ja kiinalaiset juhlapäivät osuvat harvoin samoille päiville.
Suomalaisen vapun ja kiinalaisen työväenpäivän juuret liittyvät molemmissa työväenliikkeeseen, mutta kulttuurinen ja poliittinen kehitys on tehnyt niistä hyvin erilaiset juhlat. Vapusta on Suomessa muodostunut monien perinteiden yhteisjuhla, jossa yhdistyvät kevään aloitus, opiskelijakulttuuri ja työväen perinne. Kiinassa työväenpäivä taas on säilynyt virallisena ja arvokkaana juhlapäivänä, jolla on ollut vahva poliittinen merkitys erityisesti viime vuosisadalla.
Vapun juuret ulottuvat pakanalliseen kevään juhlaan, Valpurinyöhön, ja 1800-luvun lopulla syntyneeseen kansainväliseen työväen juhlapäivään. Myöhemmin siihen yhdistyi ylioppilaiden perinne juhlistaa kevään alkua valkoisen ylioppilaslakin käyttöönotolla, eli lakituksella.
Alun perin Kiinassa työväenpäivää juhlittiin suurilla paraateilla suurimmissa kaupungeissa, palkitsemalla esimerkillisiä työläisiä ja korostamalla sosialistisia arvoja. 1900-luvun lopulla, talousuudistusten myötä, poliittisten tapahtumien tilalle tulivat kulttuuritapahtumat ja ihmisiä kannustettiin viettämään päivää rentoutuen.
Nykyään osa suomalaisista osallistuu edelleen työväenperinteeseen, esimerkiksi puolueidensa vappukulkueisiin. Vappu on tärkeä juhla opiskelijoille, jotka pukeutuvat ylioppilaslakkeihin ja osallistuvat monenlaisiin vapputahtumiin. Suomalaisille vappuperinteisiin kuuluu vappupiknik, ilmapallot, serpentiinit, erityiset juotavat (sima, kuohuviini) ja syötävät (munkit, tippaleipä, nakit). Se on yhdistelmä kevään juhlaa ja työväen solidaarisuutta.
Kiinassa työväenpäivän yhteyteen kuuluu yleensä kahden päivän lisäloma, joka yhdistetään viikonloppuun, jolloin muodostuu usein viiden päivän mittainen loma. Nykyisin työväenpäivä on pitkälti epäpoliittinen, sillä kiinalaiset keskittyvät kotimaan matkoihin, suuriin alennuksiin ja perheen yhdessäoloon.
Erityisesti juhlapyhien aikaan huomaa selvästi, että olen kahden eri kulttuurin kasvattama. Molemmat maat ovat muokanneet työväenpäivästä omanlaisen juhlan, joka heijastaa niiden kulttuuria. Suomessa vappu on julkinen juhla, jossa tutut ja tuntemattomat kokoontuvat yhteen. Kiinassa taas työväenpäivää vietetään läheisten ystävien ja perheen kanssa – usein yhteisen ruokailun merkeissä.
Kun seuraavan kerran istun piknikviltin päällä Vartiovuorenmäellä ja katselen opiskelukaverini kanssa karkailevan ilmapallon perään, tiedän, että maailman toisella puolen sukulaiseni juhlivat omalla tavallaan – erilaisena, mutta yhtä tärkeänä. Vappu ja kiinalainen työväenpäivä ovat hyvin erilaisia juhlia eri puolilla maailmaa, mutta työväen oikeuket liittyvät juhlien historiaan.
Mikä on se yksi juhla tai perinne, joka saa sinut tuntemaan yhteyden juuriisi, riippumatta siitä, missä päin maailmaa olet?
Kirjoittaja on kauden 2024-2025 opiskelijalähettiläs. Tutustu Anyaan
Lähteet: perheeni
How labor day shaped modern China