Englannin kieli opiskelussa – kuinka hyvää kielitaitoa yliopisto-opinnot vaativat?
Englannin kieli on kiinteä osa yliopisto-opintoja, sillä valtaosa tieteellisistä julkaisuista on englanninkielisiä ja myös kursseja järjestetään englanniksi. Kampuksilla englantia saattavat puhua niin vaihto-opiskelijat, väitöskirjatutkijat kuin vierailijatkin.
Kansainvälisyys tieteessä on tärkeää monestakin syystä – yhteinen kieli mahdollistaa tutkimustulosten jakamisen, vertailun ja kriittisen arvioinnin. Eri maiden tutkijat tekevät yhteistyötä tutkiessaan globaaleja ilmiöitä, ja myös suomalaiset tutkijat julkaisevat englanniksi tutkimuksensa näkyvyyden parantamiseksi.
Englannin kieli hoitotieteen opinnoissa
Omat opintoni ovat kuluneen syksyn aikana sisältäneet hieman tavallista enemmän englannin kieltä, sillä toimin avustajana kansainvälisessä hoitotieteen konferenssissa ja osallistuin Turun yliopiston järjestämälle kansainväliselle kurssille.
Konferenssissa alan tutkijat, asiantuntijat ja opiskelijat kokoontuvat Turun yliopiston tiloihin esittelemään tutkimustuloksiaan, keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja verkostoitumaan. Avustajana toimiminen oli vapaaehtoista – ja erittäin inspiroivaa.
Kansainvälinen kurssi taas oli osa terveyspedagogisen asiantuntijuuden opintoja, eli valitsemaani suuntautumisvaihtoehtoa, ja siten pakollinen. Hoitotieteen maisteriopinnoissa kaikkiin suuntautumisvaihtoehtoihin kuuluu englanninkielinen kurssi, ja lisäksi vapaasti valittavista opinnoista löytyy kiinnostavia englanninkielisiä kursseja.
Ne, joille englannin käyttäminen on epämukavaa, saattavat tässä kohtaa tuntea jo kauhua, ja siksi haluankin kertoa hieman lisää omista kokemuksistani.
Rohkeus on täydellisyyttä tärkeämpää
Sekä konferenssissa että kansainvälisellä kurssilla tunnelma oli lämmin ja rohkaiseva. Harva konferenssivieras puhui englantia äidinkielenään, eikä kansainväliselle kurssille osallistuvista opiskelijoista yksikään. Suomen lisäksi opiskelijat tulivat Virosta, Espanjasta ja Saksasta.
Molemmissa tapauksissa osallistujille pyrittiin luomaan turvallinen tila esittää ajatuksiaan. Tärkeintä on tulla ymmärretyksi, ei puhua virheettömästi. Pieni aksentti ja haparointi kuuluvat asiaan. Yliopistossa ollaan oppimassa, eikä erinomaista kielitaitoa edellytetä asiantuntijoiltakaan.
On luonnollista, että jännittäessä tai intensiivisistä päivistä väsähtäneenä vieraskielisten sanojen löytäminen tuottaa vaikeuksia. Oli ilahduttavaa huomata, miten huomaavaisesti kansainvälisen kurssin opiskelijat auttoivat ja kannustivat toisiaan. Kurssin tavoitteena olikin yhteistyön merkityksen ymmärtäminen – ei täydellinen kielitaito.
Akateeminen sanasto tulee ajan myötä tutuksi
Sekä suomen että englannin kielessä arkipuhe poikkeaa akateemisesta kielestä, ja on hyvä tiedostaa, että sen omaksuminen vaatii usein harjoittelua. Akateemisella kielellä tarkoitetaan objektiivista ja huoliteltua kieltä, jossa vältetään tunnepitoisia ja puhekielisiä ilmaisuja. Eri tieteenaloilla on myös omaa sanastoa, joka kuitenkin oman kokemukseni mukaan tulee melko nopeasti tutuksi.
Ei kannata hätääntyä, jos tieteelliset artikkelit tuntuvat aluksi vaikeaselkoisilta. Sanastot ja kääntäjät auttavat alkuun, ja kielitaito kehittyy nopeasti harjoittelemalla. Turun yliopistossa on myös tarjolla englannin kielen kursseja esimerkiksi akateemisen kirjoittamisen, viestinnän tai ääntämisen opiskeluun.
Yliopisto-opintoja ei siis tarvitse jännittää, vaikka olisi epävarma kielitaitonsa suhteen. Virheiden tekeminen on paitsi sallittua, myös oppimisen kannalta erittäin hyödyllistä.
Kirjoittaja on vuoden 2025–2026 opiskelijalähettiläs. Tutustu Rosaan.