Miksi hain hammaslääketieteelliseen?

Olen aina ollut kiinnostunut monenlaisista asioista ja lukiossa harkitsin vakavissani useita erilaisia koulutusaloja. Yhteiskuntatieteet ovat aina kiinnostaneet, mutta epävarma työllisyystilanne sai minut mietteliääksi. Biologia kiinnosti myös ja samoin oikeastaan kaikki lääketieteelliset alat. Lapsuuden haaveammattini oli eläinlääkäri ja ala houkutteli vielä lukiossakin.

Jos eläinlääkärin työ olisi pelkkää söpöjen koiranpentujen hoivaamista, olisin todennäköisesti pyrkinyt eläinlääkikseen. Oikeustiedekin kiinnosti ja kauppatieteet myös. Varteenotettavien alojen tarjonta saikin pääni pyörryksiin. Miten ihmeessä valita näistä se yksi, jonka parissa viettää seuraavat 40 vuotta?

Lukion opinto-ohjaajani ehdotti hammaslääkistä ja aloin pohtimaan asiaa vakavissani. Omat käyntini hammaslääkärissä olivat rajoittuneet pelkästään hammastarkastuksiin, joten en oikeastaan tiennyt ammatista paljoakaan. Ihmisten parissa työskentely kiinnosti ja koin ammatissa olevan monia hyviä puolia. Yhteiskunnassa vallitseva taloudellinen taantuma sai arvostamaan hyvää työllisyystilannetta ja kaikki tapaamani hammaslääkärit olivat myös pitäneet työstään. Koin lääketieteellisen näkökulman myös kiinnostavana. Pidin hammaslääkärin uran etenemismahdollisuuksia hyvinä ja ajattelin, ettei ammatissa tulisi varmaankaan olemaan tylsiä työpäiviä, vaan haasteita riittäisi. Hain varasuunnitelmana muutamaan muuhunkin paikkaan, mutta kun selvisi että pääsin sisään hammaslääkikseen, oli valinta selvä.

Hammaslääkiksen opinnot veivät mennessään ja pidän potilaiden kanssa työskentelystä aivan valtavasti. On ihanaa, kun voi auttaa. Hammasperäinen kipu voi olla todella karmivaa ja on mahtavaa, kun voi auttaa poistamaan niin epämiellyttävän tuntemuksen. Hammaslääkäreiden ja potilaiden hoitosuhde voi olla pitkä ja on mukavaa, kun voi hammaslääketieteellisten toimenpiteiden lisäksi kuunnella potilaiden muitakin huolia ja kuulumisia. Erityisesti vanhusten ja lasten parissa työskentely on minusta todella ihanaa. Vanhuksilla ei yleensä ole liikaa puhekavereita ja hammaslääkärin kohtaaminen voi olla tärkeä kontakti. Jos parilla keskusteluminuutilla voi piristää toista pitkäksi aikaa, on se mahtavaa.

Hammaslääkärin työ on lääkärin työn tavoin usein ongelmanratkaisua. Potilas tulee hoitoon jonkin vaivan vuoksi ja sitten aletaan selvittämään ongelman syytä. Aiheuttaako joku hammas esimerkiksi leukanivelessä olevan kivun? Ja jos kivun aiheuttaa hammas, niin mikä hammas se on (usein on vielä noin 30 vaihtoehtoa). Röntgenkuvat voivat paljastaa syyn tai sitten eivät. Kliiniset oireet voivat myös paljastaa, mistä ongelmaa kannattaa lähestyä. Kyseessä on siis suuren palapelin kokoaminen.

Hammaslääkärin työ on usein myös todella kiitollista siinä mielessä, että hampaat ovat iso osa ulkonäköä. Murtunut etuhammas voi kivun lisäksi aiheuttaa esteettisen haitan, joka vaikuttaa potilaan koko minäkuvaan. Myös pienemmät esteettisesti häiritsevät tekijät voivat ajan myötä muodostua isoksi möröksi, joka voi haitata jopa potilaan sosiaalista kanssakäymistä. Kauniiden asioiden luominen on antoisaa, mutta hammaslääkäri lähtee työssään kuitenkin aina terveyden ja purennallisen toimintakyvyn näkökulmasta.

Mielestäni on surullista, kuinka suunterveyttä ei vieläkään nähdä aina osana yleisterveyttä. Esteettiset ongelmat ovat loppupeleissä pieniä ongelmia sen rinnalla, jos suussa on isoja akuutteja tai kroonisia tulehduksia. Kaikki varmasti tietävät, että verenkiertomme kulkee suljettua ympyrää. Monet eivät kuitenkaan sisäistä, että kyllähän siis bakteerit liikkuvat verenkierron mukana hampaista ja ikenistä kaikkialle kehoon. Suusta lähtöisin olevat tulehdusbakteerit voivat siis mennä verenkierron mukana sydämeen ja takertua siellä jopa sydämen läppiin. Suussa voi esiintyä myös erilaisia ienten -ja tukikudosten sairauksia. Suusyövän tutkimuksessa Turun suupatologian professori Stina Syrjänen on maailman ehdotonta huippukärkeä.

Monet eivät tiedä, että myös hammaslääkiksessä pystyy erikoistumaan hyvin erilaisiin asioihin ja erikoistumattakin pystyy tekemään usein paljolti oman mielenkiinnon mukaisia töitä. Erikoistumisvaihtoehtoja on useita aina radiologiasta lasten hammashoitoon. Leukanivelongelmat voivat aiheuttaa ikäviä ongelmia, jos esimerkiksi suu ei avaudu normaalisti. Vaikeimmissa tapauksissa tarvitaankin purentafysiologian erikoishammaslääkärin apua. Vanheneva väestömme aiheuttaa myös kasvavaa protetiikan erikoishammaslääkärien tarvetta. Suu-ja leukakirurgian erikoishammaslääkärit tekevät puolestaan muun muassa oikomishoitoon liittyviä leukanivelten leikkauksia ja vaikeimpia leikkauksellisia hampaanpoistoja.
Hammaslääkärinä voi työskennellä julkisella tai yksityisellä sektorilla, tai halutessaan vaikka molemmilla. Hammaslääkäreitä työskentelee kliinisen työn lisäksi opetustehtävissä, tuotekehityksessä ja tutkijana. Hammaslääkärin työ on virka-aikatyötä eikä siinä (yleensä) tarvitse päivystää. Töitä ei myös useinkaan voi niin sanotusti ”viedä kotiin” ja siksi joku sanoikin hammaslääkärin työn olevan hyvä ammatti perheenäidille heh. Hammaslääkärinä saa käyttää myös luovuutta ja taiteellista silmää ja hammaslääkärin työtä onkin joskus kutsuttu ”akateemiseksi käsityöläisammatiksi”.
Kaiken kaikkiaan hammaslääkäriys on siis mielenkiintoinen yhdistelmä teoriaa ja tekemistä, joka tarjoaa varmasti mielenkiintoisia suuntautumisvaihtoehtoja kaikille. Seuraavassa postauksessa selviää, että miksi halusin täydentää tutkintoani vielä kuitenkin oikeustieteellisillä opinnoilla…