Millaista on opiskella geologiaa Turun yliopistossa?
Moi, tässä blogitekstissä pyrin kertomaan mahdollisimman kattavasti omasta näkökulmastani ja kokemuksistani, millaista on opiskella geologiaa Turun yliopistossa. Halusin ehdottomasti kirjoittaa omasta alastani, koska geologian ala on aika pieni ja vähemmän tunnettu.
Toivottavasti tästä saa käsitystä, mitä me oikein opiskelemme!
Yleistä geologiasta, geologian oppiaineesta ja opintokokonaisuudesta
On usein epäselvää, mitä geologia tarkalleen oikein on? Eikä ihme, sillä tieteenalamme on todella laaja ja monipuolinen, joten se sekoittuu helposti muiden tieteenalojen kanssa. Kerron ensiksi ihan yleisesti geologiasta, geologian oppiaineesta ja mistä viisivuotiset opintomme koostuvat.
Geologia on yksi perusluonnontieteenala ja käsittää maapallon sekä myös muiden planeettojen elottoman ja elollisen luonnon kehityksen aina alkuräjähdyksen hetkistä nykypäivän luonnonilmiöihin. Maapallon eri ympäristöt ovat rakentuneet pitkien geologisten prosessien tuloksena ja näiden prosessien sekä erilaisten ilmiöiden tunteminen on tullut yhä tärkeämmäksi ihmiskunnalle. Jotta voimme tehdä ennusteita tulevaisuudesta, esimerkiksi ilmastonmuutostutkimus, on meidän tunnettava maapallomme historia. Monet muutkin nykypäivän polttavat kysymykset kuten mineraaliluonnonvarat, öljyn ja juomaveden riittävyys, rakentaminen ja aluesuunnittelu tarvitsevat luotettavaa geologista tietoa.
Geologiasta valmistuu luonnontieteiden kandidaatiksi ja filosofian maisteriksi viiden vuoden tavoiteajassa. Turun yliopistossa ensimmäisten kolmen vuoden opintojen tavoite on antaa opiskelijoille näkemys maapalloa muokkaavista fysikaalis-kemiallisista ja biologisista ilmiöistä. Opetus pyrkii antamaan opiskelijoille tarvittavat tiedot maa- ja kallioperän geologisen tutkimuksen tekemiseen maastossa ja laboratorioissa.
Neljänneksi ja viidenneksi vuodeksi eli maisterin tutkintoon suuntaudutaan Turun yliopistossa toiseen kahdesta opintosuunnasta, maa- tai kallioperägeologiaan.
Kallioperägeologia tutkii kallioperän koostumusta, rakennetta, syntyä ja kehitystä sekä kallioperässä olevia raaka-ainevaroja. Linjalta valmistuessaan opiskelijalla on laaja-alainen käsitys maankuoren sekä maapallon kehityksestä, ja hän osaa tuottaa, soveltaa ja tutkia tietoa yhteiskunnan tarvitsemiin geologian alan asiantuntijatehtäviin.
Maaperägeologia taas tutkii maaperän syntyä, kehitystä, rakennetta ja ainesta. Turun yliopistossa keskitytään ymmärtämään jääkauden geologisten prosessien vaikutusta maaperään ja luonnonvaroihin.
Millaista geologian opiskelu on opiskelijan näkökulmasta?
Kurssimme koostuvat tavallisista saleissa järjestetyistä luennoista ja tenteistä. Osa kursseista on pelkästään tällaisia luennot + tentti -tyylisiä. Itse olen kuitenkin pitänyt eniten kurssiemme monipuolisuudesta ja opetustapojen vaihtuvuudesta. Osaan kursseista kuuluu saleissa järjestettäviä luentoja sekä muutama kenttäpäivä, jolloin käydään havainnoimmasssa kurssin aiheeseen liittyviä geologisia muodostelmia maastossa. Jotkin kursseistamme ovat kokonaan kenttäkursseja. Joskus voi olla, että kurssin suoritusta ei arvioida tentillä, vaan kurssin aiheesta tehdyllä tutkivalla raportilla, jota varten on käyty itsenäisesti maastossa havainnoimassa ja tekemässä mittauksia. Osalla kursseista voi olla koko kurssin ajan täytettävä tehtäväkokonaisuus, joka palautetaan ja arvioidaan kurssin suorittamiseksi tentin sijaan.
Omasta mielestäni nämä kurssit, joilla on käytetty useita eri oppimistekniikoita ja arviointitapoja, ovat olleet kaikista opettavaisimpia ja niillä kursseilla opitut asiat ovat jääneet parhaiten mieleen.
Geologian oppiaineessa tehdään lisäksi sivuaineita oman valinnan mukaan joko yksi pitkä sivuaine (esim. kemia) tai kaksi lyhyempää sivuainekokonaisuutta (esim. kemia ja maantiede). Geologian opiskelijoiden sivuaine mahdollisuuksia on hieman rajattu, mutta kyllä sieltä varmasti kaikille mieluisia aineita löytyy. Etenkin, jos tekee kaksi lyhyttä sivuainetta, on toinen aineista aika vapaasti valittavissa. Turun yliopistossa voi opiskella myös geologiaa sivuaineena.
Työllisyysmahdollisuudet
Geologian ala on todella laaja ja työllistyä voi yllättäviinkin paikkoihin.
Geologin työ voi olla esimerkiksi: maa- ja kallioperän kartoittamista, malmin etsintää, maapallon synty- ja kehityshistorian tutkiminen, erilaisten ympäristökysymysten tutkiminen, ympäristöongelmien ehkäisy ja hoito, rakennettavuus ja maanmuokkaus.
Mahdollisia työllistäjiä ovat esimerkiksi: Suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset, Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Yliopistot, kaivosyhtiöt, konsulttitoimistot.
Geologit voivat työllistyä sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. He voivat toimia asiantuntijoina, konsultaatiotehtävissä tai tutkijana. Omaa uraa voi ohjata myös kohti yliopisto-opetustehtäviä.
Toivottavasti tästä oli hyötyä sinulle, joka mietit hakuvaihtoehtojasi tai uudelle opiskelijalle! Jos kiinnostuit tai sinua kiinnostaa maantiede ja etenkin luonnonmaantiede käy lukemassa lisää geologiasta Turun Yliopiston opinto-oppaasta. Lisätietoa geologiasta saat myös Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sivuilta.
Linkki Turun Yliopiston opinto-oppaaseen