Kurkistus opiskelijakaksioon
Tällä kertaa esittelen vähän minun ja poikaystäväni yhteistä yo-kylän kaksiota ja kerron vielä omat vinkkini siihen, miten napata TYS:ltä opiskelija-asunto.
Mehän asutaan siis TYS:n eli Turun ylioppilaskyläsäätiön kaksiossa vuokralla yo-kylässä. Me muutettiin tänne puolitoista vuotta sitten, samaan aikaan kun aloitettiin kumpikin opiskelumme Turun yliopistossa. Tämä ei ollut minullekaan suinkaan ensimmäinen ”oma” asunto, vaan olen muuttanut asumaan yksin jo lukion kakkosluokalla. Siitä huolimatta meidän kämppä on juuri sen näköinen kuin kahdelta opiskelijalta nyt vain voi odottaa – huonekalut on ostettu Ikeasta tai peritty muiden nurkista, eikä mikään oikein sovi keskenään yhteen. Kuten tästä voinee päätellä, sisustus ei ole mulle mikään ykkösprioriteetti, eikä kuulu edes top 10 -intohimoihin.
Tämän esipuheen johdattelemana uskaltaudun raottamaan vähän ovea meidän opiskelijalukaaliin. Tervetuloa!
Meidän kaksio on yllättävän tilava, 46 neliötä, ja vuokraa tästä maksetaan noin 560 euroa kuussa. Kaikkiin TYS:n vuokriin sisältyy vesi, sähkö ja netti, joten tätä halvemmalla ei taida koko Turussa päästä asumaan. Asunto on ihan kampusalueen vieressä, keskustaan on alle parin kilsan matka, takapihalta pääsee lenkkipolulle joenvarteen, kämppä on iso ja valoista, seinistä ei kuulu äänet läpi ja naapurustokin on rauhallinen. Jos jotain tässä kämpässä muuttaisin, niin neliöitä voisi siirtää makuuhuoneesta olkkariin (molemmat ovat nimittäin yhtä isot), muovimattolattian vaihtaa parkettiin ja kylppäriin voisi asentaa bideesuihkun. Hyvät puolet peittoavat kuitenkin moninkertaisesti huonot, joten vaikka välillä tekeekin mieli muuttaa loft-asuntoon jokirantaan, tullaan varmaan asumaan tässä koko opiskeluaika.
Tässä vielä muutama vinkki, joilla me saatiin TYSiltä asunto
1. Ole ajoissa liikkeellä. Jos mielii saada opiskelija-asunnon Turusta, kannattaa hakeminen aloittaa jo ennen pääsykokeiden tulosten julkaisua. TYSille hakemuksen voi jättää 3 kuukautta ennen asunnontarvetta. Me laitettiin asuntohakemus kesäkuun alussa.
2. Älä ole liian kranttu. Me oltiin päädytty monivaiheisen pisteytys- ja painokertoinhifistelyn jälkeen hakemaan kohteisiin, joihin haki varmaan jok’ikinen muukin asuntoa etsivä opiskelija – tupakeittiöllisiin, edullisiin yksiöihin ihan kampusalueen vieressä. Lisäksi me oltiin haettu asuntoa elokuun alusta alkaen, jolloin suma on kaikkein pahimmillaan. Saatiin TYSin toimistosta kuitenkin neuvoksi vaihtaa hakukohteeksi yo-kylän kaksiot ja aloituskuukausi syyskuuksi, eikä aikaakaan kun asuntotarjous jo kilahti sähköpostiin! Orientaatioviikko piti yöpyä hostellissa ja vuokra oli pikkuisen kalliimpi, mutta sijainnista ei tarvinnut tinkiä. Lisäksi jälkeenpäin ajatellen on ihan fiksua, ettei meidän tarvinnut ahtautua kahdestaan yksiöön… Ja vaikka tarjottu asunto ei olisikaan ihan mieluinen, on kivempi hankkia edes joku katto päänsä päälle. Asuntoja vapautuu pitkin vuotta, joten siinä ensimmäisessä itsemurhayksiössä ei ole pakko viettää koko opiskeluaikaansa.
3. Ole itse aktiivinen. TYSin toimistolle kannattaa soitella välillä, jos tuntuu ettei hakemus etene mihinkään. Me saatiin ensimmäisellä soittokerralla vinkkejä hakemuksen muuttamiseen, ja kolmannen kerran soittaessa saatiin jo asuntotarjous. Yksi kaverini puolestaan sattui saamaan juuri vapautuneen yksiön todella halutusta asuntokohteesta, johon joutuu yleensä jonottamaan ikuisuuden. Puhelinsoittojen kohdalla kannattaa kuitenkin pitää järki kädessä, ettei ruuhkauta puhelinvaihdetta entisestään turhilla puheluilla.