Miksi kouluttautua kemian opettajaksi?

Tässä blogikirjoituksessa 2. vuoden kemian opiskelija Evita sekä vastavalmistunut kemian opiskelija Laura vastaavat kysymyksiin omasta opiskelupolustaan sekä siitä, miten päätyivät opiskelemaan kemian opettajiksi.

Millainen henkilö olit lapsena ja mikä halusit olla isona?

Evita:  ”Olin lapsena tunnollinen, tarkka ja päämäärätietoinen. Joku voisi jopa sanoa, että olin pikkuvanha. Haaveilin monen nuoren ja lapsen tavoin nuorempana lääkärin ammatista. Itseasiassa tämä ajatus ja suunta tulevaisuudestani oli iskostunut hyvin syvälle omaan identiteettiini.  

Ennen kuin olin todella ymmärtänyt lääkärin ammatin realiteetteja siinä houkutteli lähinnä sen tuoma status, arvostettu asema ja raha. Käsitykseni kuitenkin muuttui omakohtaisten kokemuksien myötä, kun ramppasin monia vuosia eri lääkärien vastaanotolla kilpaurheilun tuomien vammojen seurauksena. Ammatti ei näyttäytynytkään minulle enää haluttavana ja kullanhohtoisena. Hylkäsin ajatuksen lääkäriydestä lukion toisena vuotena.”

Laura: ”Lapsena olen ollut hyvin kiltti ja kuuliainen. Olen pärjännyt koulussa aina hyvin ja tullut kaikkien kanssa toimeen. Olen myöskin jo pienestä pitäen ollut avulias ja ymmärtäväinen, hyvä kuuntelemaan ja aidosti kiinnostunut toisten hyvinvoinnista. 

En muista minulla olleen lapsena erityisen montaa haaveammattia. Muistan kuitenkin jossain kohdin halunneeni olla isona ammattiurheilija, sillä ihailin urheilullista elämäntapaa ja olympialaisten urheilijoita. Muistan myös katsoneeni ylöspäin Nelson Mandelan kaltaisia ihmisoikeustaistelijoita, jotka halusivat tehdä maailmasta paremman paikan elää. Halusin heidän jalanjäljissään saada jonakin päivänä vielä Nobelin rauhanpalkinnon. 

Lukioikäisenä aloin kuitenkin pohdiskella kahta vaihtoehtoa: joko minusta tulisi lääkäri tai opettaja. Molemmat olivat hyvin arvostettuja ja perinteisiä ammatteja. Myöhemmin kuitenkin ymmärsin, että lääkärin ammatissa minua kiinnosti ehkä liiaksi ulkoinen status, ja koen ylipäätään ajatuksen myös syntyneen hieman ulkopuolisesta painostuksesta. Lääkärin ammatissa minua myös ahdisti ja pelotti jo itsessään koulutukseen hakeutumisen vaihe ja sisäänpääsyn epävarmuus, sillä halusin kovasti päästä eteenpäin koulutuspolullani.”

Mitä haluat työltä ja miksi valitsit opettajuuden? 

Evita:  ”Kun hylkäsin ajatuksen lääkäriydestä niin olin ensimmäistä kertaa moneen vuoteen itselleni täysin rehellinen ja ymmärsin, että minun on tehtävä itsetutkiskelua, jotta löydän ammatin, joka todella vastaa vaalimiani arvoja. Halusin työn, jossa pystyisin olemaan intohimoinen, auttamaan muita ja ratkaisemaan ongelmia kuitenkin tasaisen arjen ja palkan siivittämänä. En myöskään halunnut, että työ on koko elämäni sillä koin merkitykselliseksi sen, että pystyisin toteuttamaan itseäni myös vapaa-ajalla. Mielestäni opettajuudessa kulminoituu nämä mainitsemani arvot.”

Laura: ”Halusin ehdottomasti työn, jossa saisin olla sosiaalinen ja joutuisin erilaisiin tilanteisiin ihmisten kanssa. Tämän lisäksi halusin työltä taattua työllistymistä valmistumisen jälkeen, sillä en halunnut opiskella taloudellisesti turhaan. Opettajuus vastasi näihin tarpeisiini hienosti. Lisäksi tiesin jo entuudestaan opettajuudessa olevan paljon sellaisia puolia, jotka vetivät minua puoleensa ja sopivat siihen ajatukseen, joka minulla oli tulevaisuudestani. Esimerkiksi hyvin ennustettavissa oleva vuosi- ja viikkorytmi sopi minulle ja pitkät loma-ajat sallivat minun myös harrastaa ja toteuttaa itseäni kaikilla niillä kiinnostuksen osa-alueilla, joita minulla on työni ulkopuolella.” 

Miten päädyit hakemaan juuri sinne, minne lopulta hait? 

Evita: ”Lukion toisen vuoden aikana käymäni ajatusmyrskyn seurauksena minulla kävi mielessä mm. farmasian ja teknillisten alojen opiskelu. Kuitenkin lopulta opettajuus tuntui minulle luontaisimmalta, sillä olen aina viihtynyt koulumaailmassa. Viimeisen sysäyksen kohti opettajuutta antoi abivuotenani vaihtunut kemian opettaja, joka oli mielestäni äärettömän inspiroiva ja kaikki huomioonottava opettaja. Hänestä muodostui nopeasti esikuvani. Täten päätin, että haluan opiskella aineenopettajaksi kemiassa ja biologiassa. Ainekombinaation päättäminen oli minulle suhteellisen helppo valinta, sillä olen aina pitänyt kemian laskennallisuudesta sekä biologian käytännönläheisyydestä. Toisaalta en kokenut samanlaista paloa esimerkiksi fysiikan tai matematiikan opettamiseen.” 

Laura: ”Lukion päättyessä minun oli tehtävä valinta siitä, mihin lähden suuntaamaan elämääni. Loppujen lopuksi muovailin itselleni sopivan kuvion hakeutuessani kemian opettajan koulutukseen Turun yliopistoon. Tämän polun kautta pystyin opiskelemaan matemaattisten aineiden opettajaksi, mikä oli ihan järkevä vaihtoehto omaksi ammatikseni, mutta samalla en olisi poissulkenut mahdollisuutta hakea vielä lääketieteelliseen koulutukseen, jos olisin halunnut hakea sinne myöhemmin. Matemaattiset aineet olivat vielä parhaan työllisyysnäkymän omaava aineenopettajien aineryhmä, joten tämä kuvio tuntui siis erityisen järkevältä.” 

Miten lähdit tavoittelemaan alan valintaasi ja mitä konkreettista siitä seurasi? 

Evita:  ”Lähdin abivuotenani tutkimaan, missä voisin opiskella kemian aineenopettajaksi. Kiinnostuin välittömästi Turun yliopiston tarjoamasta kemian koulutuksesta, sillä Turku näyttäytyi ajatuksissani ihanteelliselta opiskelukaupungilta ja itse koulutukseen sai haettua pelkällä ylioppilastodistuksella ilman soveltuvuuskoetta. Päädyin lopulta hakemaan yhteishaussa Turun kemialle ensimmäisenä vaihtoehtona ja Jyväskylään vastaavaan koulutukseen toisena vaihtoehtona. Odotetusti pääsin kouluun sisään E/M papereilla ja koronavuodesta huolimatta onnistuin luomaan itselleni omanlaisen arjen, johon löysin ympärille tuutoriryhmästäni korvaamattoman tukiverkoston.”  

Laura: ”Pääsin kemian laitokselle opiskelemaan ylioppilastodistuksen arvosanoillani jo ennen pääsykoeuudistusta. Aloittaessani opinnot kemian laitoksella heti ylioppilaskirjoituksia seuraavana syksynä, huomasin yllätyksekseni yliopisto-opintojen oikein imaisseen minut mukaansa. Sytyin kemian, matematiikan ja fysiikan opinnoista uudella tavalla, ja vaikka hainkin vielä lääketieteelliseen koulutukseen muutaman kerran, niin jo aloittaneeni opintojen suunta tuntui kovin järkevältä ja kiinnostavalta, suorastaan oikealta valinnalta. Suuren osan tästä tuntemuksesta sai myös aikaan kaveriporukkani, joka muotoutui uusien opintojen aloittamisen myötä. Tunsin löytäneeni vertaisteni pariin.” 

Pelkäsitkö tekeväsi väärän alavalinnan? 

Evita: ”Suoraan sanottuna kyllä. Oivalsin kuitenkin abivuotenani, että elämässä mielenkiinnon kohteet muuttuvat eri elämänvaiheissa. Täten koin, että minun kannattaa edistää tämänhetkistä mielenkiinnon kohdettani ja hakea kouluun opiskelemaan sitä eikä velloa ahdistuksessa siitä, teenkö väärän valinnan. Tämän lisäksi minulle on selkiintynyt, että kemian opettajan koulutus on niin yleismaallinen, että se ei poissulje mitään mahdollisia tulevaisuuden kiinnostuksen kohteitani.” 

Laura: ”Oma pelkoni kohdistui lähinnä siihen, että en halunnut jäädä välivuodelle. En kokenut sen olevan minulle oikea ratkaisu, sillä olin kuitenkin lukion päättyessä jo aika varma siitä, millainen ihminen olen ja millaiseen paikkaan voisin sopia tulevaisuudessa. En siis tarvinnut niin sanotusti lisäaikaa itseni etsimiseen. Minua myös ahdisti ajatus kokonaisesta vuodesta, jolloin en etenisi koulutuspolullani, sillä en usko, että olisin osannut hyödyntää välivuotta tarpeellisella tavalla.”

Millaisena näet oman ammatillisen tulevaisuutesi?

Evita: ”Nyt eletään toisen opiskeluvuoteni kevättä ja en voisi olla tyytyväisempi valintaani. Alan opiskelu ja tehdyt sijaisuudet ovat vahvistaneet ajatuksiani työelämästä ja opettajana työskentelystä. Tämän lisäksi minulle on herännyt orastava mielenkiinto esimiestyöskentelystä koulumaailmassa, jota onnekseni opiskelemani koulutus tukee täysin. ”

Laura: ”Oma tulevaisuuteni näyttää nyt oikein hyvältä. Koen, että olen löytänyt paikkani yhteiskunnassa. Opettajana pystyn hyödyntämään eniten niitä synnynnäisiä ominaisuuksiani, jotka koen vahvuuksiksini ja jotka tekevät minusta juuri minut. Matemaattiset aineet puolestaan takaavat hyvän työllisyyden ja ovat myös kovin tärkeitä oppilaiden näkökulmasta. Koen olevani erityisen tärkeässä asemassa auttaessani heitä ymmärtämään näiden oppiaineiden ilmiöitä. 

Valmistuin viime tammikuussa ja jäin vielä kuluvan kevään ajaksi täydentämään tutkintoani erityispedagogiikan opinnoilla. Olen tehnyt valmistumisen jälkeen paljon lyhytaikaisia sijaisuuksia ja myös osa-aikaista työtä opettajana siinä ohella. Lisäksi sain töitä jo ensi lukuvuodeksi ja muutankin kesän aikana toiselle paikkakunnalle aloittamaan opettajanuraani. Olen innoissani siitä kehityksestä, jota pääsen tulevaisuudessa kokemaan.”

Lue lisää Matematiikan, fysiikan tai kemian aineenopettaja ja luokanopettaja -koulutuksesta.