Millaista on kouluttautua aineenopettajaksi?

Aineenopettajan koulutus eroaa luokanopettajan koulutuksesta melko paljon. Luokanopettajat opiskelevat viiden vuoden ajan kasvatustiedettä pääaineenaan ja valmistuvat lopulta kasvatustieteen maistereiksi. Aineenopettajat sen sijaan opiskelevat korkeakoulussa omaa opetettavaa ainettaan pääaineena ja valmistuvat lopulta filosofian maistereiksi. Aineenopettajan tutkinto on myös viiden vuoden mittainen, mutta yksi vuosi tästä tutkinnosta kuluu kasvatustieteen laitoksen puolella, jolloin suoritetaan aineenopettajan pedagoginen pätevyys aineenopettajan pedagogisissa opinnoissa.

Pääsääntöisesti aineenopettajaksi haluava henkilö hakeutuu siis ensiksi opiskelemaan opetettavaa ainettaan (esimerkiksi kemiaa tai historiaa) ja vasta opintojen edetessä hakee erikseen opettajan pedagogisiin opintoihin, jonne valitaan vain tietty määrä hakijoita. Kolme ensimmäistä vuotta yliopistossa luetaan siis omaa pääainetta ja myös kandidaatin tutkielma tehdään tästä tieteenalasta. Toisia opetettavia aineita luetaan samaan aikaan sivuaineina. Näiden ensimmäisten korkeakouluvuosien aikana kerätään asiantuntijuutta omista oppiaineista, jotta neljäntenä vuotena voidaan siirtyä Turun normaalikoululle harjoittelemaan opettamista.

Auskuvuoden rakenne

Ausku on lyhenne sanasta auskultantti, joka tarkoittaa opettajaharjoittelijaa eli henkilöä, joka on edennyt opinnoissaan käytännöllisen harjoittelun vaiheeseen. Auskuvuosi alkaa kasvatustieteen laitoksella ainedidaktiikan kursseilla. Niitä on vuoden aikana neljä, joista kaksi ensimmäistä painottuu opetustaitojen harjoittelemiseen ja kaksi jälkimmäistä kasvatustieteellisen tutkimuksen tekemiseen sekä opettajalle tarpeellisen asiantuntijuuden kehittämiseen.

Lukuvuosi koostuu kahdenlaisista vuorottelevista jaksoista eli Edu-viikoista ja Norssi-viikoista. Edu- on lyhenne sanasta Educarium, joka on Turun yliopiston kasvatustieteen laitoksen nimi. Edu-viikkoina opiskelu tapahtuu Educariumilla. Norssi on puolestaan lyhenne Turun normaalikoulusta eli Turun yliopiston oman opetusharjoittelukoulun nimestä. Norssi-viikkoina opiskelu tapahtuu siis autenttisessa kouluympäristössä. Pohjimmiltaan vuorottelun ideana on se, että Edu-viikoilla auskut tankataan täyteen teoriaa ja ajatuksia tutkimustuloksiin perustuvista opetusmenetelmistä ja Norssi-viikoilla heidät päästetään harjoittelemaan ja kokeilemaan opittuja asioita käytännössä oikeiden oppilasryhmien kanssa.

Mitä Edu-viikot ja Norssi-viikot pitävät sisällään?

Edu-viikot koostuvat kaikille aineryhmille (mafyke, kielet sekä reaaliaineet) tarkoitetuista yleisistä kasvatustieteen luentokursseista. Näiden aikana perehdytään esimerkiksi koulun historiaan sekä lähestytään koulua ja oppimista muun muassa sosiologian ja psykologian näkökulmista. Lisäksi esimerkiksi mafyke-aineryhmän opettajaopiskelijat osallistuvat demoharjoituksiin eli he harjoittelevat erilaisten luonnonilmiöiden havainnollistamista kokeellisin menetelmin pääasiassa laboratorioluokassa. Muilla aineryhmillä on puolestaan omien oppiaineidensa erityisyyksiin painottuvia opetustuokioita. Kullakin oppiaineryhmällä on myös heille räätälöityjä luentoja, joissa käydään läpi muun muassa opetussuunnitelmaa, tuntisuunnitelmien tekemistä, kurssiarviointia ja esimerkiksi oppikirjojen analysointia ottaen huomioon kunkin aineryhmän erityispiirteet.

Norssi-viikoilla kaikkien aineryhmien auskut astuvat osaksi oikean koulun arkea. Kullekin auskulle osoitetaan ohjaava opettaja, jonka opetukseen päästään tutustumaan ja ottamaan osaa. Kullekin ohjaajalle määrätään kaksi ohjattavaa auskua, joille ohjaaja antaa vastuuta kasvavissa määrin. Syksyn alussa aloitetaan seuraamalla ja tavoitteellisesti havainnoimalla ohjaavan opettajan pitämiä oppitunteja. Melko pian päästään jo kuitenkin suunnittelemaan ja toteuttamaan oppitunnin osia, sekä myöhemmin myös kokonaisia oppitunteja parin kanssa. Kun syksy on edennyt riittävästi, kukin ausku saa pitää ainakin kolme täysin omaa oppituntia. Kevään puolella vastuun määrä kasvaa, koska kukin ausku vastaa tällöin yhden kurssin toteuttamisesta kurssisuunnitelmaa ja kokeiden arviointia myöten.

Opetusharjoittelu ei ole vain opettamista.

Norssilla tapahtuu myös paljon muitakin asioita kuin vain opettamista. Suuri osa Norssi-viikkojen ajasta kuluu oppituntien havainnoimiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että auskujen on käytävä seuraamassa mahdollisimman laajasti eri opettajien, eri oppiaineiden ja eri luokka-asteiden oppitunteja. Oppitunteja havainnoidessa on tarkoitus kirjoittaa oppimispäiväkirjaan ylös omia huomioitaan ja havaintojaan oppitunnin kulusta kuten esimerkiksi siitä, millaiset opetusmenetelmät toimivat ja millaiset eivät toimi, millaista käyttäytymistä oppilaat ilmentävät tiettyjen opettajan tekojen seurauksena tai miten kannattaa oikeaoppisesti kohdata oikuttelevia nuoria.

Norssilla tehdään myös paljon monitieteellistä yhteistyötä ja osallistutaan muun muassa monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelemiseen. Norssilla on myös mahdollista opettaa englanninkielellä IB-lukion tai kansainvälisen koulun puolella. Yhtenä mahdollisuutena on osallistua erityisopetukseen tutustumisen kokonaisuuteen, jossa pääsee osallistumaan erityisopettajan johdolla erityisopetuksen maailmaan. Auskujen on myös mahdollista osallistua vanhempainiltoihin ja opettajankokouksiin sekä tehdä esimerkiksi fysiikkavaraston inventaariota tai tutustua kemian varaston hoitovastuuseen. Aineenopettaja-auskut ja luokanopettaja-auskut tekevät myös yhteistyötä tarjoamalla omia oppituntejaan toisilleen havainnoitaviksi.

Opettajaksi kasvetaan vuosikymmenten prosessin aikana.

Auskuvuosi on ainutlaatuinen kokemus ja se on ennen kaikkea kokonaisuus, jonka myötä voi kasvaa ihmisenä. Auskuvuoden on tarkoitus toimia alkusysäyksenä kunkin auskun opettajuuden kehittymiseen ja tämä onkin prosessi, joka on käynnissä vielä vuosikymmenten päästä auskuvuoden päättymisestä. Auskuvuoden aikana opettajaopiskelijat pääsevät tutustumaan monipuolisesti koulun toimintakulttuuriin ja saavat hyvän yleisnäkymän koulujen toiminnasta kokonaisuudessaan.

Auskuvuodesta jää parhaassa tapauksessa käteen paitsi oman aineryhmän auskujen muodostama tukiverkosto, niin myös kaikkien aineryhmien auskujen muodostama asiantuntijaverkosto. Vuoden aikana auskut pääsevät oppimaan parhaita käytäntöjä ainakin kolmelta omalta ohjaavalta opettajalta, mutta myös muilta Norssin opettajilta sekä kanssa-auskuilta.

Auskuvuodesta kannattaa siis todella ottaa kaikki irti. Toista vastaavanlaista mahdollisuutta verkostoitua ja oppia opettamisesta ei välttämättä koskaan tule eteen, joten ystäväni minulle antama vinkki aloittaessani auskuvuottani onkin siis kultaakin kalliimpi: Kulje silmät ja korvat avoinna, missä ikinä kuljetkin.