Minkälaista yliopistossa oikeesti on?

Yliopisto (lat. universitas) on tieteellistä tutkimusta tekevä ja korkeinta tieteellistä opetusta antava laitos ( <- terveisin Wikipedia). Mutta millasta yliopistossa oikeesti on?

Valitettavasti en voi antaa tähän kovin yksinkertaista vastausta, koska se riippuu yliopistosta, alasta, opiskelijasta, ja monesta muustakin muuttujasta. Yliopisto-opinnot on eri opiskelijoiden kohdalla erilaisia; mulla on kavereita, joilla on täysin sama tutkintonimike kun mulla ja meillä on silti aivan erilaisia kokemuksia (ja  opintoja). Eri tutkintojen ja alojen välillä erot kasvavat vielä lisää. Sit kun otetaan vielä huomioon se, että mä oon alottanu opintoni viis vuotta sitten, tein ison osan opinnoistani korona-aikana poikkeusolosuhteissa enkä osaa ennustaa tulevaa, niin en osaa kovin tarkkaan kertoa minkälaista tulevien opiskelijoiden opiskelijaelämä tulee olemaan. Mut voin kuitenkin kertoa omastani!

Yliopistossa opiskelu poikkeaa toisen asteen opinnoista muutamalla merkittävällä tavalla; ensinnäkin opinnot on itsenäisempiä ja monilla aloilla opintojaan saa aikatauluttaa itse – saat itse päättää mitä kursseja käyt ja koska. Opettajat (tai luennoitsijat) ei myöskään kysele opiskelijoiden perään niinkuin toisella asteella, vaan omista tekemisistä ja menemisistä on huolehdittava itse; jos et käy luennoilla tai tee vaadittuja tehtäviä, et välttämättä pääse kurssista läpi, mutta siitä ei tulla huomauttelemaan. Täysin yksin ei kuitenkaan tarvii osata kaikkea huolehtia, sillä tukena on mm. tuutorit, opintoneuvojat, opot ja opintopsykologit, sekä tietysti opiskelukaverit. Opintoihin ei tarvii hypätä heti silleen syvään päätyyn räpiköimään, koska opintonsa aloittaville löytyy kattava tukiverkosto ja esimerkiksi opintojen aikatauluttamiseen, kurssien valintaan ja kursseille ilmoittautumiseen saa apua ihan pyytämättäkin.

Tän lisäks yliopisto-opinnoissa tähdätään tietyn alan korkeatasoiseen erityisosaamiseen, toisin kuin esimerkiksi lukiossa, jossa opetetaan yleissivistävästi “vähän kaikkea”. Yliopistossa opinnot alkaa oman alan perusopinnoista, ja jatkuvat erikoistumisalaopintoihin ja syventäviin opintoihin eli sellaisiin kursseihin, joilla syvennetään oman alan osaamista. Mä oon törmännyt opinnoissani moneen sellaseen alaan, joita en tiennyt olevan olemassakaan (ja oon myös tähtitieteen ja avaruusfysiikan opiskelijana kuullut aika monta kertaa, että ai siis voiks sellastakin opiskella täällä?)

Mä muutin Turkuun opiskelemaan viis vuotta sitten pienenä maalaishiirenä, enkä tienny yliopistomaailmasta oikeestaan mitään. Joten nyt aattelin kirjottaa teille vähän siitä, millasta yliopistossa oikeesti on!

Yliopisto on vähän niinkun akateeminen muurahaispesä, missä eri alojen opiskelijat, opettajat ja tutkijat kipittää kampuksella paikasta toiseen ja tekee omia hommiaan. Opiskelijaravintolohin ja aulasohville kerääntyy eri alojen ihmisiä ja tapahtumissa tutustuu kaikenlaisiin tyyppeihin. Kampuksen kahvilajonossa saattaa huomata seisovansa biokemistin ja kielitieteilijän välissä, ja harrastejärjestöjen illanvietoissa tapaa ihmisiä aloilta, joita ei tiennyt olevan olemassakaan. Joten vaikka luennoilla tuleekin vietettyä aikaa pääasiassa muiden oman alan opiskelijoiden keskellä, yliopisto on silti täynnä eri alojen ihmisiä, jotka puuhailevat omia juttujaan toistensa lomassa. Koska oon fyysikko enkä biologi, en oikeesti tiiä miten muurahaispesät toimii, mutta oon melko varma että yliopistosta löytyy aloja enemmän kuin muurahaispesästä muurahaisrooleja.

Tässä pieni lista yliopistojutuista, joita haluisin jakaa kaikille uusille opiskelijoille ja hakemista harkitseville:

1. Opiskelijaravintolat! Niitä on monta. Siis “useita ravintoloita kilometrin säteellä” –monta. Löydät näiden aukioloajat ja ruokalistat Tuudo-sovelluksesta, unican sivuilta, tai viime kädessä ravintolan ovesta (nimim. oon useita kertoja ollut menossa yliopistonmäen Galileihin syömään ja huomannut oven olevan kiinni…)

Syömässä saa käydä missä tykkää ja sillon kun ehtii. Assari, joka löytyy yliopistonmäen juurelta, pitää sisällään myös kasvisravintola Bryggen ja on auki iltaan asti, kun taas toiset ravintolat (kuten vaikka se Galilei…) menee aiemmin kiinni. Opiskelijaravintoloista löytyy ruokaa myös viikonloppuisin, ja opiskelijakorttia näyttämällä saa opiskelijalounaan halvalla (tällä hetkellä buffetlounaan hinta on 2.95€, jos tää tulevaisuudessa kallistuu niin tätä voi sit kattella ja huokailla että voi kun se oli joskus halpaa).

2. Opintojen rakenne. Mikä ihmeen alempi ja ylempi ja mikäs se kandi sit on?

Nyt tähän väliin pakollinen disclaimer, että mä oon tosiaan opiskellut tähtitiedettä ja avaruusfysiikkaa, ja tiiän oikeestaan vaan omien opintojeni rakenteesta. Mutta pääpiirteissään yliopisto-opinnot menee näin: ensin on alempi korkeakoulututkinto, joka koostuu kursseista, jotka sit taas koostuu luennoista ja tentistä. Näihin on tietysti poikkeuksia, joillan kursseilla tentin sijaan tehdään joku projekti, luentojen tilalla voi olla keskustelutilaisuuksia tai vaikka labratöitä, on kaikenmaailman kenttäkursseja ja harjoitustöitä joissa pääsee tekemään jotain vähän konkreettisempaa kuin luennolla istuminen. Yliopistoissa tehdään tutkimusta, joten opiskelijat pääsevät oppimaan oman alansa tutkijoilta ja seuraamaan alan kehitystä, ja moneen opiskelualaan kuuluu harjoittelujakso jossa pääsee mukaan oman alan oikeisiin hommiin. Mutta ainakin mun opinnoista valtaosa on mennyt niin, että ensin istutaan luennolla, tehdään ehkä jotain tehtäviä (fysiikan opinnoissa näitä kutsutaan demoiksi) ja sit lopuks käydään tentissä missä vastataan kirjallisesti aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Ja sit saat opintopisteet opintorekisteriin ja voit ostaa kaverien kanssa kakun tämän kunniaksi.

Alempaan korkeakoulututkintoon kuuluu myös kandin kirjoitus (eli alan lopputyö, kirjallinen tutkielma jostakin aiheesta. Tässä vaiheessa ei ainakaan fysiikalla vielä tehdä omaa tutkimusta, vaan kootaan johonkin aiheeseen liittyvää tietoa ja kirjotellaan siitä kiva yhtenäinen selostus). Sit tutkintoon kuuluu myös alasta riippuen enemmän tai vähemmän sivuaineopintoja, jotka saa ite valita. Jee! Turun yliopistossa (melkein) minkä vaan alan opiskelija saa mennä (melkein) minkä vaan alan kursseille (poikkeuksiakin löytyy, esim. lääkiksen kursseille ei voi kuka tahansa vaan kävellä sisään). Mutta jos haluaa esimerkiksi opiskella huvikseen jokusen kurssin vaikka pelinkehitystä tai muuta hauskaa, oman alan ulkopuoliset kurssit voi kivasti sisällyttää omaan tutkintoon sivuaineen muodossa tai “muina opintoina”, jotka on kirjaimellisesti vaan opintoja, jotka ei varsinaisesti liity sun opiskelemaan alaan.

Sit kandin kirjoituksen jälkeen voi halutessaan jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon eli maisteriopintoihin, jossa sit taas lopputyönä toimii gradu (Pro Gradu-tutkielma, jossa sit taas harjotellaan jo oman tutkimuksen tekemistä). Maisterivaiheessa opinnot on hyvin samanlaisia kun kandivaiheessa, mutta tässä vaiheessa syvennetään aiemmin hankittua oman alan osaamista. Mut maisteriopinnoista kuulee lisää sit kun tekee alempaa korkeakoulututkintoa, eli jos oot vasta matkalla yliopistoon niin siitä ei tarvii vielä murehtia.

3. Opiskelu? Mitä sielä yliopistossa oikeesti tehdään?

Nyt sit taas haluisin muistuttaa, että oon tehny valtaosan opinnoistani poikkeusoloissa, joten iso osa mun käymistä kursseista on ollut muotoa “istun kotona tietokoneella ja katson luentoa Zoomissa, sit teen ehkä jotain tehtäviä ja palautan ne Moodlessa/Villessä/sähköpostissa/missälienee. Oon käynyt monta kurssia tapaamatta kertaakaan kurssin opettajaa tai muita kurssilla olevia opiskelijoita. Mutta! Oon kuitenkin ehtinyt olla sen verran lähiopetuksessakin, että osaan kertoa teille millaista se on. Tässä pieni mielikuvitusmatka hypoteettiselle luennolle:

Sä meet aamulla luennolle. Sulle on sanottu että se alkaa kasilta/kympiltä/kaheltatoista, mutta oikeesti se alkaakin vartin yli koska alkamisajassa on mukana akateeminen vartti. Ehit ehkä hakeen tässä vartin aikana vaikka kahvin tai etsimään itelles taktisesti luentosalista hyvän paikan, josta näkee hyvin taululle ja mahdollisesti ikkunasta ulos. Opiskelijoita saapuu pikkuhiljaa lisää ja luennoitsija säätää luentodiojen/videotykin/valojen kanssa kunnes luento alkaa. Ekoilla luennoilla yleensä kerrotaan kurssin käytännöistä, esim. koska ja missä luennot on, mitä kurssin aikana on tarkoitus tehdä, ja ketkä kurssista on vastuussa ja miten heidät saa tarvittaessa kiinni. Luennot kestää yleensä kaks tuntia (oikeesti puoltoista kun otetaan huomioon akateeminen vartti ja mahdollinen siirtymä/tauko), eli esim. 8.15-9.45. Jotkut luennoitsijat kuitenkin itse hienosäätää luentoaikojaan johonkin suuntaan, joten en lupaa ettei kukaan haluais koskaan alottaa tasan kahdeksalta aamulla, mutta se on kyllä sit harvinaista.

Anyway. Luennoitsija pitää tällä hypoteettisella luennolla pienen tauon noin 45 minuutin jälkeen. Ehit hakeen juotavaa, käymään vessassa, tai vaihtamaan kaverien kanssa kuulumisia. Luennoitsija jatkaa ja luennon lopuksi kerrotaan mahdollisesti tulevassa olevista erikoisuuksista, esim. jos pitää palauttaa jotain tehtäviä tai seuraava luento onkin eri paikassa kun yleensä.

Sulla sattuu oleen seuraavaks sopiva tauko lähteä syömään, joten selailet opiskelijaravintoloiden ruokalistat läpi ja päätät lähteä sopivalta vaikuttavaan paikkaan, mahdollisesti kaverien kanssa. Tässä on myös hyvä mahdollisuus pitää pieni hengähdystauko opiskelusta, ja sitten palata suunnittelemaan tulossa olevia tehtäviä, esimerkiksi ryhmätöitä, luettavaa, demoja…

Lounaan jälkeen siirryt vapaana oleviin opiskelutiloihin kirjastoon tai lähellä olevaan yliopiston rakennukseen (lähes joka rakennuksessa on opiskelijoiden käytössä olevia opiskelutiloja, ja lisäksi kampukselta löytyy useita kirjastoja). Lataat akkuja, ehkä käyt läpi muistiinpanoja tai teet jotain itsenäisiä tehtäviä, kunnes jatkat päivääsi kotiin, seuraavalle luennolle, kaupungille hengailemaan, Campus Sportin ryhmäliikuntatunnille, harrastejärjestön kokoontumiseen tai vaikka päivän tapahtumaan!

4. Nii, mites se kuuluisa opiskelijaelämä?

Tunnetusti opiskelijaelämä on kaikkee muutakin kun opiskelua. Nyt sit taas disclaimer, että mä en oo mikään hirvee bilehile, mutta tiettävästi kaikenlaisia opiskelijatapahtumia olis tarjolla vaikka joka viikonpäivälle jos niissä vaan jaksaa juosta. Mä oon enemmän sellasta “käsityökerho, antikvaariset kirjamessut ja akateeminen partiokilta”-tyyppiä, mutta uskoisin opiskelijatapahtumia löytyvän Turusta aivan joka makuun (todisteena tästä se, että oon itekkin löytänyt täältä tekemistä). On approja (joissa kierrellään eri paikoissa ja kerätään leimoja haalarimerkkiä vastaan. Näitä löytyy perinteisten baariapprojen lisäksi myös esimerkiksi herkku- ja kirppisversioina), sitsejä (eli akateemisia pöytäjuhlia, joissa illallistetaan pitkän kaavan kautta ja lauletaan lauluja, jollain teemalla höystettynä), sit on tietysti ne vujut eli vuosijuhlat (iltapukujuhla, jonka jälkeen usein sillis eli silliaamiainen) ja speksit (interaktiivista opiskelijateatteria) ja sitten on kaikenlaista pihakirppiksistä teenmaisteluiltoihin ja kasvitieteellisen puutarhan puutarhajoogaan. Lisäks yliopistossa järjestetään ekskursioita eli erilaisia retkiä kotimaahan ja ulkomaille, esimerkiks isoihin tapahtumiin tai tapaamaan oman alan opiskelijoita muista kaupungeista. On erilaisia risteilyitä ja illanistujaisia, akateemista mölkkyä ja pikkulaskiaista, eli tylsää ei kyllä tuu kellään.

Kun aloittaa yliopistossa, niin ihan ekana on vastassa orientaatioviikko. Eli viikko, jolloin kampuksella pyörii pääasiassa ensimmäisen vuoden opiskelijoita, joille tuutorit (eli vanhemmat opiskelijat) näyttävät paikkoja, kertovat yliopistoelämästä ja opastavat opintojen alkuun. Ainakin sillon kun mä alotin omat opintoni, niin orientaatioviikko näytti suunnilleen tältä;

Joka päivä kierreltiin kampusalueella, tutustuttiin paikkoihin (ja toisiimme), käytiin syömässä eri opiskelijaravintoloissa ja käytiin eri tapahtumissa. Oli esimerkiks peli-iltaa, grillailua ja rastikierrosta kaupungilla, ja muistan myös ainakin yhden yhteisen retken jäätelökioskille. Oli myös jotain bileitä joihin en jaksanut lähteä, mutta koska orientaatiojuttuja tapahtui päivisinkin ihan riittävästi niin se ei tuntunut haittaavan. Kuten sanoin, opiskelijatapahtumia olis tarjolla vaikka joka viikonpäivälle, jos niihin vaan haluaa ja jaksaa lähteä. Mikään pakko ei kuitenkaan oo – opinnot itsessään vie aika paljon aikaa ja energiaa ja on ihan ookoo jos haluaa mieluummin latautua kotona kun lähteä ulos.

Ja nyt sitten vielä viimeinen yhteinen huomautus kaikille; opiskelijakulttuuriin yhdistetään aika usein alkoholi, mutta se ei todellakaan oo mikään kiinteä pakollinen osa opiskelijaelämää. Alkoholittomia tapahtumia ja vaihtoehtoja on paljon ja opiskelijabileissäkään ei oo pakko ryypätä jos ei halua. Esimerkiks sitseillä on täysin normaalia valita alkoholiton menu, ja kovin moni ei edes kiinnitä huomiota siihen mitä muut juo tai on juomatta. Joten jos mietityttää että onko opiskelijana pakko juoda aina kaksin käsin, niin ei oo. Tästä ei tarvii ottaa stressiä, vaan kannattaa tehdä ihan just silleen ku ite haluaa.

Yliopisto saattaa aluks tuntua ihan vieraalta maailmalta (vrt. muurahaispesä josta näät vaan mäen ja sen päällä vilisevät muurahaiset, nää on niitä satunnaisia tyyppejä joita joskus näkee kaupungilla tai somessa opiskelijahaalareissa), mutta kannattaa muistaa että se maailma on kaikille aluks vieras, ja lopulta kaikki löytää sieltä oman paikkansa ja polkunsa.

Tervetuloa yliopistonmäelle vilisemään ja ettimään sitä omaa polkua,

– Ella 🙂

Kirjoittaja on vuoden 2023-2024 opiskelijalähettiläs. Tutustu Ellaan