Mitä luokanopettajan opinnot sisältävät pähkinänkuoressa

Moikka! Täällä UTU-lähettiläs ja kolmannen vuoden luokanopettajaopiskelija Laura! Oma kandidaatintutkintoni alkaa olla pian loppusuorallaan, ja se sai minut muistelemaan menneitä opintojani. Kandivuosiin mahtuu paljon kaikenlaista, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Kandidaatin tutkinnot ovat tavoitteelliselta kestoltaan kolmen vuoden pituisia, mikä on totta myös luokanopettajan tutkinto-ohjelman kohdalla. Luokanopettajan tutkinto-ohjelmassa pääaineena on kasvatustiede, eli tutkinto on nimeltään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Tässä blogipostauksessa esittelen luokanopettajan tutkinto-ohjelman ensimmäisen, toisen ja kolmannen opintovuoden keskeisimpiä sisältöjä ja merkittävimpiä eroavaisuuksia.

ENSIMMÄINEN VUOSI

Ensimmäisenä opiskeluvuonna fuksilla (=1. vuoden opiskelijalla) on 15 tutkintoon sisältyvää opintojaksoa (=kurssia). Näihin kuuluu yleisopintoja, jotka keskittyvät yliopistoon, omaan tutkintoon, ja digitaalisuuteen tutustumiseen. Myös valtaosa kasvatustieteen perusopinnoista käydään tyypillisesti ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Kasvatustieteen perusopinnot kattavat erilaisia opintojaksoja, joiden aikana muodostuu teoriapohja sille, mitä esimerkiksi kasvatustiede, opettaminen ja oppiminen ovat ja pitävät sisällään.

Monialaiset opinnot alkavat jo ensimmäisenä vuonna. Monialaisilla opinnoilla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka kattaa kaikki perusopetuksen oppiaineet. Erityisesti monialaisissa opinnoissa näkyy vahvasti käytännönläheisyys! Demoilla (=”demonstraatio”, oppitunti) leikataan, liimataan, soitetaan, urheillaan, sahataan, ommellaan, lasketaan, tutkitaan, opetetaan… kaikkeen tutustutaan tekemällä! Olisi vaikeaa opettaa esimerkiksi ompelukoneen käyttöä jos sellaiseen on itse koskenut viimeksi ala-asteella. Ensimmäisenä opiskeluvuonna käydään tyypillisesti seuraavat opintojaksot:

• Äidinkieli ja kirjallisuus osa 1
• Matematiikka
• Biologia ja terveystieto
• Fysiikka ja kemia
• Käsityö
• Liikunta

Ensimmäisen vuoden opetusharjoittelu on jo syksyllä, eli melko pian yliopisto-opintojen alkamisesta. Ensimmäisen harjoittelun aikana opetetaan kymmenen oppituntia, joista yli puolet opetetaan yhteisopettajuutena luokan muiden harjoittelijoiden kanssa. Tämän lisäksi ensimmäisenä vuonna tutustutaan myös tutkimuksen tekemiseen havainnoinnin ja haastattelun avulla.

TOINEN VUOSI

Toisena opiskeluvuonna luokanopettajaopiskelijalla on 17 tutkintoon sisältyvää opintojaksoa. Suuri osa toisen vuoden opinnoista kuuluvat monialaisiin opintoihin, joista käydään:

• Äidinkieli ja kirjallisuus osa 2
• Vieraan kielen oppiminen ja monikielinen pedagogiikka
• Matemaattinen ongelmanratkaisu, mallintaminen ja koodaus
• Historia ja yhteiskuntaoppi
• Maantiede
• Kuvataide
• Musiikki
• Uskonto tai/ja elämänkatsomustieto

Toisen vuoden opetusharjoittelu toteutetaan myös Turun normaalikoululla. Toisen harjoittelun aikana tutustutaan erityisesti kokonaisen jakson suunnittelemiseen ja opettamiseen tiettyjen oppiaineiden parissa, sekä kokonaisten päivien opettamiseen! Myös toisena vuonna toteutetaan tutkimus, tällä kertaa kyselyn muodossa.

Suurin osa kieli- ja viestintäopinnoista sijoittuvat toiseen opiskeluvuoteen. Nämä ovat vuorovaikutuksen opinnot, ruotsin opinnot, ja ensimmäinen englannin opintojakso.

KOLMAS VUOSI

Kolmantena opiskeluvuonna luokanopettajaopiskelijalla on vain 9 tutkintoon sisältyvää opintojaksoa. Näitä ovat esimerkiksi toinen englannin opintojakso, ja viimeiset kaksi kasvatustieteen perusopintojen opintojaksoa. Monialaisista opinnoista kolmantena vuonna on vain yksi opintojakso, joka keskittyy muun muassa oppiaineiden väliseen yhteistyöhön. Tämän lisäksi kolmanteen opiskeluvuoteen ei kuulu lainkaan opetusharjoittelua.

Kolmannen opiskeluvuoden suurin projekti on kandidaatintutkielma, joka toteutetaan joko yksin tai parin kanssa. Tutkielman aihe on omavalintainen ja sitä työstetään koko lukuvuoden ajan.

Sivuaineet aloitetaan tyypillisesti kolmantena vuonna tyhjemmän lukujärjestyksen vuoksi. Kandidaatintutkintoa varten täytyy opiskella vähintään 34 opintopistettä omavalintaista sivuainetta. Sivuainevalintojen avulla pystyy esimerkiksi suuntaamaan omaa tulevaisuuden uraansa haluamaansa suuntaan, tai tutustua uusiin, itseä kiinnostaviin tieteenaloihin. Esimerkiksi itse opiskelen sivuaineena historiaa, mutta päätin myös ilmoittautua muun muassa klassisen kreikan alkeiskurssille. Vaikka klassisella kreikalla ei välttämättä tee paljoakaan juuri luokanopettajan työssä, se ei tarkoita, että sen lukeminen olisi aivan turhaa. Jos jokin aihealue kiinnostaa itseäsi, suosittelen siihen tutustumista! Uuden oppiminen on aina hauskaa, ja yliopiston valtavasta kurssivalikoimasta löytyy takuulla jotain itselle sopivaa.

Tässä oli tiivistys siitä, mitä kaikkea ensimmäiset 3 vuotta luokanopettajan tutkinto-ohjelmassa sisältävät. Kandidaatintutkinnon suoritettuaan voi opiskelija siirtyä maisterintutkintoon. Tämä on itsellänikin tulevana syksynä edessä, jänskää! Jos luokanopettajan tutkinto-ohjelma herätti kiinnostuksesi, tietoa sisällöistä ja hakemisesta löytyy Turun yliopiston nettisivuilta.

Kirjoittaja on vuoden 2024-2025 UTU-lähettiläs. Tutustu Lauraan!