Miten löytää oma ala? Vinkkejä opiskelijalta

Oman alan löytäminen voi olla joskus selkeää jo lapsuudesta saakka, mutta näin ei aina ole. Lukuisten eri alojen valtameressä voi olla vaikea hahmottaa, minne suuntaan lähteä. Voi olla myös tilanne, että useampi ala kiinnostaa. Omalla kohdalla jouduin puntaroimaan melko pitkäänkin lukion jälkeen, minne lähden pyrkimään, ja tie biolääketieteen opintoihin ei ollut itsestäänselvyys. Kokosin tähän blogikirjoitukseen omia vinkkejä, joiden avulla ehkä löytää se oma ala ja juttu.

1. Mikä minua kiinnostaa?

Pohdi hetki, mitkä asiat ja aihepiirit sinua kiinnostavat. Pidätkö esimerkiksi ongelmanratkaisusta, luovasta tekemisestä, kielien opiskelusta tai käsillä tekemisestä? Vai onko sinulle kenties ominaisinta syventyä solun signalointireitteihin, yhteiskunnallisiin asioihin tai filosofisten kysymysten äärelle? Tällä kysymyksellä saat rajattua jo tiettyä aloja pois ja ehkä koostettua listan mahdollisista aloista, jotka käsittävät kiinnostuksenkohteitasi. Minua itseäni kiinnosti lääketiede, biologia ja kemia, ja näiden pohjalta lähdin etsimään sopivia aloja.

2. Perehdy opinto-oppaaseen

Turun yliopistosta löytyy 8 eri tiedekuntaa ja yli 100 koulutusohjelmaa. Tutustu eri tiedekuntiin ja niiden aloihin. Turun yliopiston opinto-oppaasta löytyy kunkin tiedekunnan koulutusohjelmat ja kunkin alan kurssitarjonta kurssikuvauksineen. Opinto-oppaaseen perehtymistä suosittelenkin erittäin lämpimästi. Omalla kohdallani juuri biolääketieteen kurssitarjonta ratkaisi sen, miksi halusin hakea Turkuun opiskelemaan ja sain selkeän käsityksen siitä, mitä kursseilla tehdään, mitä niissä odotetaan opiskelijalta ja millaisia asioita tullaan oppimaan.

3. Omat vahvuudet?

Omien vahvuuksien pohtiminen ja tunnistaminen on tärkeää, eikä vain opintoja valittaessa vaan myöhemminkin työelämässä. Jokaisella meistä on omat vahvuutemme ja on hyvä taito tunnistaa ne. Vahvuuksia ei ole vain akateeminen tietämys, vaan myös esimerkiksi yhteistyötaidot ja digitaalinen osaaminen. Omien vahvuuksien tunnistamisella voi olla apua alankin valitsemisessa, ja sen pohtimisessa, missä asioissa supervoimasi pääsevät loistamaan. Ei kannata kuitenkaan rajata aloja pois pelkästään tällä perusteella, sillä tieto ja taito kehittyvät jatkuvasti opintojen aikana, ja omia heikkouksiakin pystyy kehittämään aina. Omien vahvuuksien tunnistaminen pääsykokeisiin ja ylioppilaskokeisiin lukiessa on myös hyvä, sillä tälloin voi suunnata resursseja kehitettäviin asioihin. Itse koin hakiessa vahvuuksikseni jatkuvan tiedonjanon, kielitaidon, sosiaaliset taidot ja pitkäjänteisyyden, ja koen, että nämä ominaisuudet ovat olleet suureksi eduksi biolääketieteen opinnoissa. Pääsykokeissa haastavinta olivat jotkin kemian aihepiirit, ja panostin silloin näihin aiheisiin eniten ja se kyllä kannatti.

4. Mitä haluan tehdä työelämässä?

Moni ala voi olla opintojen perusteella kiinnostavaa, mutta on hyvä myös pohtia, millaista työtä tulee opintojen jälkeen tekemään. ”Haluanko tehdä töitä ihmisten kanssa vai nautinko kenties yksin puurtamisesta?”  ”Haluanko työskennellä koneiden, lasten tai eläinten parissa?” ”Onko tavoitteenani päästä johtajaksi tai moniammattilliseen terveysalan työyhteisöön?” Näiden asioiden puntaroiminen voi tuoda selkeämpää kuvaa siitä, mikä ala voisi olla oma juttusi. Itse pohdin lukion jälkeen hyvinkin erilaisia aloja, ja moni potilaslähtöinen ammatti oli harkinnassa. Kuitenkin havahduin siihen, että näen itseni ennemmin labra- tai toimistotyössä, ja tämä oivallus toi lisää suuntaviivoja alavalinnan suhteen.

5. Mutta entä työllisyysnäkymät?

Työllisyyden näkökulma on monella varmasti korkealla mielessä, kun pohtii, mitä alaa lähteä opiskelemaan ja erilaisilla keskustelupalstoilla kuulee juttua siitä, mitä alaa on kannattavaa opiskella ja mitä ei. Erityisesti ns generalistialoilla, kuten vaikka biolääketieteellä, ei ole yhtä ammattinimikettä tai työnkuvaa, kun valmistuu yliopistosta. Ensinnäkin suosittelen, ettei lue keskustelupalstoja tai kuuntele liian herkällä korvalla yleisiä mielipiteitä, sillä totuus työllisyydestä voi olla aivan jotain muuta, ja itselle selvisi opintojen aikana oikeasti, mitenja millaisia töitä löytyy. Suosittelenkin haastattelemaan valmistuneita alan ihmisiä aiheesta.

Toki eri alojen työllisyys vaihtelee ja se on hyvä tiedostaa alaa valitessa. Itse koen kuitenkin tärkeämmäksi valita alan, joka palvelee omia mielenkiinnonkohteita ja unelmia, ja verkostoitumisella sekä oma-aloitteisuudella voi vaikuttaa paljonkin työllistymiseen. Lisäksi ala, josta ei valmistu tiettyyn ammattinimikkeeseen oli itselle pelkästään hyvä asia, sillä en osannut tai halunnut sanoa tarkasti, millaista työtä haluaisin ehdottomasti tehdä. Biolääketieteellä voi esimerkiksi työllistyä tutkijaksi yliopistolle tai yrityksiin, mutta myös esimerkiksi virastoihin tai vaikkapa bisnes-puolen tehtäviin, ja riippuukin paljon työnkuvasta ja kokemuksesta, millaisia töitä on tarjolla ja millaisella palkalla. Kannattaa myös muistaa, että yliopistossa on mahdollista kouluttautua tohtoriksi, mikä voi lisätä työmahdollisuuksia. Bioalan tehtäviä löytyy myös ulkomailta, jos Suomessa työskentely ei houkuta. Mahdollisuuksia on monia!

6. Seuraa rohkeasti unelmiasi!

Entä jos löysit oman unelma-alasi, mutta se paljastuukin hakupainealaksi? Älä huolestu! Joskus omalle unelma-alalle pääseminen voi olla haastavampaa ja viedä enemmän aikaa, mutta alaa ei kannata missään nimessä sulkea pois sen takia. Ei kannata myöskään kuunnella kommentteja siitä, että jokin ala olisi vain tietynlaisille superihmisille. Se ei ole totta. Se, mikä ratkaisee, on oma aktiivinen työskentely, pitkäjänteisyys, päättäväisyys ja itseluottamus. Niillä pääsee pitkälle, ja se oma työ vielä palkitaan. Unelmat ovat toteutettaviksi, ja kaikilla on erilainen, uniikki polku kohti sitä omaa unelmaa. Itse hain monia, monia kertoja, ja jouduin pettymään useasti pääsykokeissa. Kuitenkin sinnikäs työ palkittiin omallakin kohdalla, ja kiitän itseäni siitä, etten luovuttanut. Ja jos tulee valinneeksi alan, josta haluaa vaihtaa muualle, sekin on täysin ok. Elät elämääsi itseäsi varten ja teet asiat omassa ajassasi.

7. Muista, että välivuodet ovat ok

Usein kuulee monen pelottelevan välivuosilla, mutta itse koen niiden olleen näin jälkikäteen ajateltuna todella tärkeitä vuosia. Ensinnäkin, ne eivät olleet ”väli”vuosia, vaan aikaa, jolloin pohdin omaa alaani, tein töitä pääsykokeiden eteen, keräsin työkokemusta ja elin nuoren aikuisen elämää. Toki se oli rankkaakin aikaa, mutta omalla kohdallani oli hyväkin asia, että aloitin yliopiston myöhemmin, sillä koen, että oma rohkeus ja ajatteluni olivat kehittyneet välivuosien aikana, ja siitä on ollut hyötyä opinnoissa.

Toivon, että näistä vinkeistä oli edes hieman apua omaa alaa pohtiville. Muista, että koskaan ei ole liian myöhäistä toteuttaa omia unelmia.

Näin yhteishaun korvilla toivotan kaikille hakijoille suuresti tsemppiä alavalintoihin ja pääsykokeisiin, ja ilolla tapaamme syksyllä kampuksella! Suosittelen myös lämpimästi kuuntelemaan uunituoreet STUDYcast podijaksot, joissa keskustelemme UTU-lähettiläiden kesken muun muassa lääketieteellisen tiedekunnan eri aloista ja vastaamme hakijoita askarruttaviin kysymyksiin. Seuraa opiskelijaelämää myös Instagramissa ja TikTokissa @uniturku!

Kirjoittaja on vuoden 2024-2025 opiskelijalähettiläs. Tutustu Neaan! Nea opiskelee kolmatta vuotta biolääketiedettä Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.