”Myytinmurtaja – Case: Yliopistoon vain laudaturin papereilla”
Vuonna 2020 laajamittaisesti käyttöön otettu todistusvalinta on ollut osa korkeakoulujen Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa toteuttamaa opiskelijavalintauudistusta. Todistusvalinnan laajenemisen seurauksena enemmistö uusista opiskelupaikoista täytetään ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella. Todistusvalintaa on kritisoitu yhteiskunnallisessa keskustelussa muun muassa siitä, että uudistuksen myötä yliopistoon pääsisi vain ”laudaturin papereilla”. Hakijatilastot (vipunen.fi) osoittavat muuta: vuoden 2021 valinnassa Turun yliopistoon todistusvalinnan kautta paikan vastaanottaneista 45 % oli hakijoita, joilla ei ollut kirjoitettuna yhtään laudaturia, yhden laudaturin kirjoittaneita oli 26 %, kaksi laudaturia kirjoittaneita 14 % ja vähintään kolmen laudaturia kirjoittaneita 15 %.
On huomioitava, että edelleen merkittävä osuus opiskelupaikoista täytetään pelkän valintakokeen perusteella. Useissa hakukohteissa aiemmin hyväksyttiin ylioppilastutkinnon ja valintakokeen yhteispisteiden perusteella suurempi osuus uusista opiskelijoista kuin nykyään todistusvalinnalla, joten siinä mielessä ylioppilastutkinnolla on ollut aiemmin nykyistä suurempi painoarvo valinnassa. Ylioppilaskirjoitusten hyvät arvosanat ovat aiemminkin ennakoineet menestystä myös valintakokeessa, joten todistusvalinnan laajempi hyödyntäminen suomalla ylioppilaskirjoituksissa parhaiten menestyneille mahdollisuus jättää valintakoevaihe välistä, on perusteltu.
Hakijatilastot osoittavat eroja koulutusalojen välillä laudatur (L) -arvosanoja kirjoittaneiden osalta: lääketieteellisiltä aloilta paikan vastaanottaneista puolella on vähintään kolme laudatur-arvosanaa, kun taas kasvatustieteistä paikan vastaanottaneilla on korkeintaan yksi laudatur. Kun tarkasteluun otetaan mukaan myös eximia cum laude approbatur (E) – ja magna cum laude approbatur (M) -arvosanat, niitä on vähintään kolme lähes kaikilla (93 %, muissa yliopistoissa 73 %) paikan vastaanottaneilla. Luonnontieteet ja tietojenkäsittelytiede ovat aloja, joilla jo yksi tai kaksi sopivasta aineesta kirjoitettua M/E/L-arvosanaa riitti opiskelupaikan saamiseen todistusvalinnassa.
Tarvitaanko yliopistoon pääsyyn pitkää matematiikkaa?
Kaikista Suomen yliopistoista todistusvalinnassa paikan vastaanottaneista pitkän matematiikan kirjoittajia oli 74 % (Turun yliopistossa 70 %) ja lyhyen matematiikan kirjoittaneita 23 % (Turun yliopistossa 24 %). Turun yliopistosta paikan vastaanottaneista eniten pitkän matematiikan kirjoittaneita on luonnontieteissä, tekniikassa sekä lääketieteissä. Vähiten pitkää matematiikka tai ei lainkaan matematiikkaa kirjoittaneita on erityisesti humanistisissa aineissa sekä kasvatustieteissä.
Paikan vastaanottaneiden pitkän matematiikan arvosanojen keskiarvo on Turun yliopistossa eximian ja magnan välillä (kaikissa Suomen yliopistoissa lähempänä magnaa), lyhyen matematiikan arvosanojen keskiarvo on lähempänä eximiaa (kaikissa Suomen yliopistoissa hiukan alle magnan).
Reaaliaineiden keskiarvot ovat korkeimmat lääketieteistä ja yhteiskuntatieteistä paikan vastaanottaneilla. Kirjoitettujen kielten (muu kuin äidinkieli) lukumäärän keskiarvo vaihtelee koulutusaloittain tekniikan 1,5 kielestä humanististen ja taidealojen 2,2 kieleen. Pitkän englannin kirjoittaneita on Turun yliopistosta todistusvalinnassa paikan vastaanottaneista 93 %. Joillain aloilla on käytössä minimipisterajoja, joita heikommilla todistuspisteillä ei voi tulla hyväksytyksi. Näiden pisterajojen vaikutukset näkyvät myös paikan vastaanottaneiden arvosanoissa.
Myytit murrettu, todistusvalinnan seuranta jatkuu
Lopputulemana voidaan siis todeta, että yliopistoon pääsee muillakin kuin laudaturin papereilla. Jo magnan keskiarvolla on hyvät mahdollisuudet saada opiskelupaikka valtaosasta hakukohteita eikä mihinkään tarvita pelkkää laudatur-riviä.
Yliopistot seuraavat aktiivisesti ylioppilastutkinnon pisteytyksestä käytävää keskustelua. Pisteytys on kuitenkin päätettävä vähintään kolmeksi vuodeksi eteenpäin, jotta lukiolaisilla on aidosti mahdollisuus tehdä jatkosuunnitelmiensa mukaisia kurssivalintoja. Pisteytyksen muutosten tulee myös perustua tutkittuun tietoon, mikä vaatii useamman vuoden hakijatilastojen seurantaa.
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen: Korkeakoulupaikan vastaanottaneiden ylioppilaiden arvosanat
Linkkejä: