Näin opit hallitsemaan aikaasi paremmin: opiskelijan selviytymisopas ajanhallintaan

Yliopiston opintoihin siirtyminen tuo mukanaan sekä vapautta että vastuuta oman ajan käytöstä. Kun lukujärjestys ei enää täytä koko päivää valmiiksi ja itsenäinen opiskelu korostuu, ajanhallinnantaitojen kehittäminen on keskeistä jo opintojen alussa. 

Miten yhdistää luennot, itsenäinen opiskelu, vapaa-aika ja palautuminen järkeväksi kokonaisuudeksi? Miten estää tehtävien kasaantuminen, viime hetken kurssitenttiin lukeminen tai vähentää stressiä? Tässä on koottuna hyödyllisiä vinkkejä, jotka auttavat rakentamaan toimivaa ja tasapainoista opiskeluarkea. 

Hyödynnä kalenteria 

Opintojen edetessä harva opiskelija pärjää määräaikojen tenttiaikojen kanssa ilman digitaalista tai paperista kalenteria. Kalenteri on pelastus arjen kaaoksessa, kun luentojen lukujärjestys ei enää riitä. Lisää sinne ainakin tärkeät päivämäärät esimerkiksi palautukset, tentit ja tapaamiset. Muista tarkistaa kalenteriasi säännöllisesti. Kalenteri ei ole vain muistuttamista varten, sillä se auttaa hahmottamaan ajankäytön kokonaisuutta. 

Laadi oma yksilöllinen aikataulu 

Pelkkä luennoilla käyminen ei riitä, sillä suuri osa oppimisesta tapahtuu itsenäisesti. On tärkeää varata aikaa opiskeluun, tehtävien tekoon ja kertaamiseen. Osa opiskelijoista hyötyy tarkasta päiväohjelmasta, toisille riittää rennompi suunnitelma siitä, mitä päivän aikana pitäisi saada aikaan. Ole rehellinen itsesi kanssa: milloin olet virkeimmilläsi, millainen arkirytmi sopii parhaiten sinulle? Huomioi elämän muut osa-alueet ja vältä liiallista suunnittelua, joka voi viedä aikaa itse opiskelulta. 

Käytä työkaluja, jotka sopivat sinulle 

Muut työkalut voivat olla hyödyksi ajanhallinnassa. Tässä lyhyt luettelo muista mahdollisista työkaluista: 

• Viikko- tai kuukausisuunnitelma 
• Tehtävälistat 
• Ajastimet, esim. Pomodoro-tekniikka tai ajankäytön seurantasovellukset 

• Sovellukset, jotka estävät ilmoituksia ja muihin sovelluksiin pääsyä älylaitteissa 

Kokeile eri vaihtoehtoja ja pidä ne, jotka parhaiten tukevat keskittymistäsi ja selkeyttävät arkea. 

Opiskelu ja elämä tasapainoon 

On tärkeää oppia priorisoimaan, sillä ajanhallinta ei tarkoita vain tehokkuutta. Kaikkea ei voi eikä tarvitse tehdä samaan aikaan. Hyvä aikataulu sisältää myös vapaa-aikaa – aikaa palautumiselle, sosiaalisille hetkille ja kotitöille. Pidä huolta siitä, että arjessa on tilaa hengittää. Joskus kannattaa panostaa opintoihin enemmän, toisinaan oma hyvinvointi kuuluu mennä edelle. Molemmat ovat yhtä tärkeitä – tasapaino on avain pitkäjänteiseen jaksamiseen. 

Hae tukea ajoissa 

Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, et ole yksin. Kun opiskelu takkuaa tai tehtävät kasaantuvat, apua kannattaa hakea heti. Kavereilta saa vertaistukea ja monesti he kamppailevat samojen ongelmien kanssa. Usein jo se, että puhuu tilanteestaan toiselle, helpottaa oloa ja selkeyttää seuraavia askeleita. 

Käytännön apua mm. suunnitteluun saa opiskelijatuutoreilta (erityisesti fuksivuonna), opettajatuutoreilta, opintoneuvojilta ja opiskelijaterveydenhuollosta. Jos tarvitsee lisäaikaa tai muita erikoisjärjestelyjä, kannattaa ottaa yhteyttä opintojen alussa esteettömyyssuunnittelijaan. Etenkin jos on tietty diagnoosi (adhd/add, lukihäiriöt jne.), joka vaikeuttaa ajanhallintaa ja itsenäistä opiskelua enemmän, kannattaa olla yhteydessä heihin.   

Jos opintoihisi kuuluu paljon itsenäistä työskentelyä, kannattaa pari kertaa viikossa sopia yhteiset opiskeluhetket muiden kanssa. Yhdessä opiskelu voi helpottaa paineita ja auttaa pysymään rytmissä. Näitä opiskeluhetkiä ei tarvitse järjestää parhaan kaverisi kanssa tai edes samaa alaa opiskelevien kanssa. Monet matalan kynnyksen järjestöt järjestävät myös yhteisiä opintopiirejä, joihin pääsee myös ilman diagnoosia. 

Jos et tiedä mistä lähteä hakemaan apua tai se tuntuu vaikealta, ota yhteyttä opintoneuvojiin. He osaavat ohjata oikeaan suuntaan! 

Kehitä itsellesi sopivia opiskelutekniikoita 

Ajanhallinta ei ole vain ajankäytön suunnittelua – myös itse opiskelu voi olla tehokasta tai tehotonta. Kaikki eivät opi samalla tavalla, joten kannattaa kokeilla erilaisia opiskelutekniikoita: 

• Asioiden tiivistäminen omin sanoin 
• Muistisäännöt 

• Opitun opettaminen toiselle 
• Omien vastaavien tehtävien laatiminen ja ratkaisu 

Monet kokevat, että käsin muistiinpanojen kirjoittaminen, ajatuskarttojen piirtäminen, muistikorttien tekeminen (esim. quizlet) ja muu käsin tekeminen parantaa muistamista, sen sijaan että tekisi kaiken tietokoneella. 

Vältä tekemästä monta asiaa yhtä aikaa – keskity yhteen asiaan kerrallaan. Se parantaa keskittymistä ja vähentää stressiä. Pidä aina välillä tarkastelutuokio: mikä toimii, mitä voisin mahdollisesti parantaa? Tee pieniä muutoksia opiskeluun tarpeen mukaan. 

Ole itsellesi armollinen <3 

Opiskelu ei mene aina suunnitelmien mukaan – eikä tarvitsekaan. Suunnitelmien muuttuminen ei merkitse epäonnistumista. Aloittaminen ja pieni edistyminen on parempi kuin täydellinen suunnitelma ilman toteutusta. 

Kun opinnot kasaantuvat, itsensä syyllistäminen tai rankaiseminen ankarammalla aikataululla ei lisää tehokkuutta. Tärkeintä on päästä takaisin tekemisen äärelle – pienin askelin, omaan tahtiin. 

Älä vertaile itseäsi liikaa muihin. Jokaisella on oma opiskelutahtinsa, eikä kukaan hallitse kaikkea alussa. Keskity siihen, mikä toimii parhaiten sinulle. 

Aika on tärkein resurssisi – käytä sitä viisaasti 

Yliopistossa opiskelu ei ole pikajuoksu vaan maraton – se vaatii pitkäjänteisyyttä. Tärkeintä on pyrkiä aloittamaan opiskelu tai tehtävien tekeminen ajoissa. Hyvä ajanhallinta ei tarkoita täyttä kalenteria, vaan toimivaa arkea, joka tukee oppimista ja hyvinvointia. Kokeile rohkeasti, tee muutoksia tarpeen mukaan ja luota siihen, että opit kyllä matkan varrella. Muista myös hyvinvoinnin perusasiat: säännöllinen ruokailu, kevyt liikunta ja riittävä uni tukevat oppimista yhtä paljon kuin hyvä aikataulu. 

Tsemppiä opintoihin – olet juuri siellä missä pitääkin! 

Kirjoittaja on kauden 2024-2025 opiskelijalähettiläs. Tutustu Anyaan

Lisäluettavaa: Harvard: 8 time management tips for students