Sivuaineet osana opiskeluja ja tulevaa työuraa

Ei ole pelkkä klisee, että sivuaineilla pystyy vaikuttamaan tulevaisuuden urapolkuun ja omaan sijoittumiseen työelämässä. Turun yliopisto tarjoaa opiskelijoille kattavan sivuainetarjonnan, jonka laajasta kattauksesta löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Valinnan vaikeus onkin yleinen ongelma, sillä tarjonnasta saattaa olla hankala valita omia suosikkeja. Miten sivuaineita sitten tulisi valita ja miten niillä pystyy käytännössä vaikuttamaan tulevaisuudessa? Blogipostaus käsittelee sivuaineita yleisesti, niiden valintaa ja niiden avulla vaikuttamista yhden opiskelijan näkökulmasta ja esimerkkejä hyväksi käyttäen.

Mitä sivuaineet ovat?

Sivuaineet ovat pääaineen ohella luettavia aineita, joita pystyy pääsääntöisesti lukemaan Turun yliopistossa tiedekunnasta riippumatta. Kaikista tiedekunnista on tarjolla sivuaineita ja kaikkiin Turun yliopiston tutkintoihin sisältyy yleensä tietty määrä sivuaineopintoja, joista muodostetaan tutkintotodistukseen kuuluvia kokonaisuuksia. Sivuaineet saa valita itse, vaikka joissakin tutkintolinjoissa on tiettyjä rajauksia. Omat sivuaineeni ovat sosiaalitieteet ja liiketoimintaosaaminen, joilla olen pyrkinyt tuomaan yhteiskuntaa ja yritysmaailmaa tukevaa osaamista kulttuurien tutkimuksen opintoihini.

Useat sivuaineet ovat vapaita, eli niihin ei tarvitse hakea erikseen sivuaineoikeutta. Jotkut sivuaineet vaativat kuitenkin sivuaineoikeuden, jota haetaan usein kevään ja alkusyksyn välillä. Hakemukseen saattaa kuulua esimerkiksi motivaatiokirje, jonka perusteella sivuaineopiskelijat valitaan. Kuten jo mainittu, Turun yliopistossa on hyvin laaja-alaisesti aineita, joista valita omat sivuaineet, kaikkia sivuaineita ei myöskään opeteta pääaineena ollenkaan vaan ne on suunniteltu ainoastaan sivuaineiksi. Oma pääaine tai tiedekunta ei yleensä liiemmin rajoita valintaa, vaikkakin joissain pääaineissa saattaa olla joitain vaatimuksia sivuaineiden suhteen.

Mitä tarkoittavat “lyhyt” ja “pitkä” sivuaine?

Sivuaineen pituuteen voi itse vaikuttaa, vaikkakin myös poikkeuksia esiintyy paljon, kuten yliopisto-opinnoissa yleisestikin. Käytännössä sivuaineen pituus tarkoittaa sitä, kuinka paljon haluat lukea kyseistä ainetta, eli montako kurssia ja opintopistettä saavutat kyseisestä aineesta.

Omissa opinnoissani, humanistisessa tiedekunnassa ja kulttuurien tutkimuksen tutkinto-ohjelmassa, olen saanut päättää suhteellisen vapaasti itse, millaisen “kombon” ja tutkinnon haluan itselleni tutkintotodistukseen rakentaa. Olen valinnut kaksi sivuainetta itselleni, joista toinen on lyhyt ja toinen pitkä. Kandidaatin tutkielma on pääsääntöisesti laajuudeltaan 180 opintopistettä ja omalla kohdalla pitkän sivuaineen mitta on sosiaalitieteissä 60 opintopistettä. Lyhyt sivuaineeni, liiketoimintaosaaminen, on 25 opintopistettä. Loput 95 opintopistettä tulee pääaineesta, sekä pakollista kieli- ja viestintäopinnoista, jotka kuuluvat tutkinto-ohjelmaan. Nämä matemaattiset kaavat tulevat kaikille opiskelijoille aikanaan tutuksi, eikä niistä kannata ottaa etukäteen stressiä. Sivuaineiden määrä ja suoritettava laajuus vaihtelee paljon, ja oma esimerkkini on ainoastaan yksi tapa järjestellä opintoja, erityisesti sivuaineita.

Miten sivuaineita tulisi valita?

Itse olen pitkälti valinnut sivuaineeni oman kiinnostukseni mukaan ja tulevaisuuden uramahdollisuuksia silmällä pitäen. Sivuaineita voi vaihdella ja ne kannattaa nähdä ainutlaatuisena mahdollisuutena opiskella itseä kiinnostavia asioita. Pääsääntöisesti on kuitenkin tärkeää muistaa suorittaa valittua sivuainetta tarpeeksi, jotta tutkintotodistukseen saa “kokonaisuusmerkinnän”, joka kertoo sivuaineen nimen ja laajuuden selkeästi. Mikäli sivuaineita lukee niin sanotusti “sieltä ja täältä”, näkyvät ne silloin “muina opintoina” tutkintotodistuksessa, eivätkä näin kerro osaamisesta yhtä selkeästi. Sivuaineiden valinnassa autetaan ja ohjataan, esimerkiksi HOPS -tapaamisten (henkilökohtainen opintosuunnitelma) yhteydessä, eikä niitä tarvitse pohtia täysin yksin. Alustavasti on kuitenkin hyvä hahmottaa esimerkiksi, mikä itseä kiinnostaa ja millaisissa työtehtävissä tulevaisuudessa haluaisi työskennellä.

Itse rohkaisenkin kaikkia opiskelemaan sitä, mikä kiinnostaa. On kuitenkin hyvä pitää omat uratoiveet ja -haaveet suunnittelussa mukana ja tehdä myös niitä edistäviä päätöksiä sivuainevalintoja tehdessä. Omalla kohdalla tulevaisuuden uratoiveena on ainakin tällä hetkellä toimia HR- alan tehtävissä tai mahdollisesti konsultin työtehtävissä. Omat vahvuudet, mielenkiinnonkohteet ja tulevaisuuden suunnitelmat toimivat lopulta hyvinä apuvälineinä myös sivuainevalintoja tehdessä!

Mitä hyötyä sivuaineista on tulevaisuuden työelämän kannalta?

Sivuaineilla pystyy kartuttamaan sellaista osaamista, jota omasta pääaineesta ei saa. Itse olen oppinut esimerkiksi liiketoimintaosaamisen kurssilla Excel sovelluksen syvällisempää käyttöä. Kurssilla opittujen asioiden pohjalta pystyn esimerkiksi suunnittelemaan työvuoroja, matemaattisia kaavoja tai ylipäätään taulukointia. Excel-taidot auttavat tulevaisuudessa esimerkiksi HR- tehtäviin hakemisessa. Pääaineeni, uskontotieteen kurssilla en vastaavanlaista osaamista olisi todennäköisesti saanut.  Sivuainevalinnoilla pystyykin itse luomaan omia ”valttikortteja” työelämää varten, joilla voi erottua massasta edukseen. Kaikenlaisia osaajia tarvitaan ja kaikkia tulevaisuuden työelämän työnimikkeitä ei ole vielä edes keksitty, mikä kannustaa opiskelemaan juuri itseä kiinnostavia aineita.

Kirjoittaja on 2021-2022 opiskelijalähettiläs, tutustu Adeleen!