Suunnitelmia voi muuttaa – miten päädyin opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä?

“Miten kosmetologi on päätynyt opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä? Eihän niissä aloissa oo mitään yhteistä!” 

Kun ihmisille selviää, että olen lukion jälkeen opiskellut kosmetologiksi ja nykyisin opiskelen tietojenkäsittelytiedettä on se lähes jokaisen mielestä ollut outoa ja edellä mainittuun kysymykseen on saanut vastata useampaankin otteeseen. Alkuun itsekin ihmettelin, että miten minä nyt tästä kiinnostuin. Eihän minulla ollut minkäänlaista kokemusta esimerkiksi koodaamisesta. Jälkeenpäin kun olen asiaa miettinyt niin en ole itse enää oikeastaan ollenkaan ihmetellyt asiaa vaan se on oikeastaan tuntunut ihan loogiselta valinnalta.

Pienet merkit elämän varrella 

Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut luonnosta ja tekniikasta. Lapsena lempileluni liittyivät autoihin ja muuhun teknologiaan ja suosikki harrastuksena oli keräillä erilaisia ötököitä taskuihin. Minua kiinnosti se, miksi jokin asia toimii miten se toimii ja millä tekniikalla esimerkiksi katon paneelit oli naulattu kiinni. 

Peruskoulun ja lukion ajan samat kiinnostuksen kohteet jatkuivat edelleen. Biologia, matematiikka ja kuvataide olivat suosikki oppiaineita ja käsitöiksi valitsin mielummin tekniset työt koska siten pääsin käyttämään sellaisia laitteita ja tekniikoita, mitä kotona ei ollut mahdollista tehdä. Edelleen kantavana teemana mielenkiinnon kohteissa oli siis “miksi ja miten?” kysymykset.

En vielä lukion päätyttyä tiennyt mihin haluaisin hakea opiskelemaan, mutta tiesin, että haluan vielä päästä opiskelemaan. Minulla oli ollut se haaveena seitsemän vuotiaasta asti. Tuolloin näin Turun Yliopiston tiedonportaat ja ne olivat jotenkin todella mielenkiintoiset pienelle eskarilaiselle. Äidin kanssa sitten kiivettiin portaat ylös ja hän kertoi minulle kaiken mitä osasi Turun Yliopistosta kertoa. “Kun syksyllä menet kouluun opit lukemaan ja laskemaan ja sitten voit isompana mennä lukioon ja valmistua ylioppilaaksi. Sen jälkeen voit tulla opiskelemaan tänne yliopistoon ja sinusta voi tulla vaikka tohtori.” Ne sanat jäivät takaraivoon kummittelemaan haaveeksi siitä, että sitten isona kävelisin noita portaita ylös ja voisin sanoa opiskelevani yliopistossa. 

Harrastuksesta ammatti, ammatista inspiraatio

“Miksi ja miten?” kysymykset olivat myös syynä siinä, miksi lukion ja parin välivuoden jälkeen halusin hakeutua kosmetologin opintoihin. Lukion ja välivuosien aikana alkanut kiinnostus maskeeraukseen herätti halun oppia tuntemaan ihon toiminnan ja rakenteen perusteellisesti. Minulla oli nimittäin ajatus, että pohja täytyy tuntea, jotta meikistä voisi tulla mahdollisimman hyvä. 

Ne opinnot muistuttivat minua mielenkiinnostani luonnontieteitä ja tekniikkaa kohtaan. Erityisesti kiinnostus biologiaan ja matematiikkaan nousivat uudestaan mieleen ja siitä syntyi aluksi idea hakeutua opiskelemaan biologiaa.

Kävin vuoden verran töiden ohella avoimessa yliopistossa lukemassa biologiaa. Samalla tutustuin laajasti eri luonnontieteiden alojen opiskelijoihin. Vaikka itse biologian yliopisto-opinnot eivät sitten tuntunutkaan omalta, heräsi varmuus siitä, että luonnontieteet ja tekniikka olisivat yleisesti aloja, jotka kiinnostaisivat minua ja niitä haluaisin päästä opiskelemaan. 

Tästä syystä päädyin opiskelemaan matematiikkaa Turun Yliopistoon. Se tuntui hyvältä, yleishyödylliseltä valinnalta josta olisi hyötyä monella alalla. Pidin matematiikan opinnoista, mutta suuntautumisen valinnassa minulla oli jälleen vaikeuksia. Aluksi ajatuksissa oli opettajuus, mutta toisen opetettavan aineen kanssa oli vaikeuksia. Kemiaa kokeiltuani päädyin ajatukseen tilastotieteen linjaan suuntautumisesta ja sen kautta sitten kuvioihin astui tietojenkäsittelytieteiden opinnot. 

Vahinkojen kautta omalle alalle

Tietojenkäsittelytiede valikoitui siis aluksi sivuaineeksi matematiikan ja tilastotieteen rinnalle ja vaikka minulla ei ollut kummoista kokemusta tietojenkäsittelystä, tiesin kuitenkin sen tukevan silloisia pääaineopintoja. 

Aluksi en itse edes asiaa tajunnut vaikka ystäväni siitä minulle sanoivat jo hyvin aikaisessa vaiheessa, mutta tietojenkäsittelytieteen opinnot veivät nopeasti mukanaan. Lukuvuoden päätyttyä todellakin ihmettelin, mistä minulle oli kaikki opintopisteet kertyneet sillä en kokenut, että olisin oikeasti opiskellut niin paljon mitä  opintopisteet kertoivat minun opiskelleen. Vasta ne nähtyäni tajusin asian itsekin: olin vahingossa löytänyt yliopistosta sen minun alani ja tuolloin päätin, että haluan vaihtaa pääaineeni matematiikasta tietojenkäsittelytieteeseen sisäisen siirron kautta.

Kannustankin jokaista, joka ehkä epäröi alavalintansa kanssa, rohkeasti kokeilemaan eri aloja. Se oma ala voi löytyä ihan vahingossa kun vain uskaltaa kokeilla ja tutkia eri vaihtoehtoja. Onkin ollut äärettömän ihanaa huomata omien opintojen aikana, kuinka helppoa ja monipuolista Turun Yliopistossa se oman jutun etsiminen on mahdollista. 

Ja mitä tuohon alun kysymykseen tulee, niin kosmetologin ammatissa ja tietojenkäsittelytieteessä on loppujen lopuksi paljonkin yhteistä. Molemmissa tarvitaan loogista päättelykyä ja ongelman ratkaisukykyä sekä tietämystä siitä, miksi jokin asia toimii miten se toimii. Molemmissa on myös mahdollisuus nähdä konkreettisesti se, miten tehdyt asiat vaikuttavat lopputulokseen, oli kyseessä sitten ihonhoidon tuomat muutokset ihon kuntoon tai ohjelmiston muutokset koodia muuttamalla.

Kirjoittaja on vuoden 2022-2023 opiskelijalähettiläs, tutustu Laura-Tuuliaan