Tuplatutkinto yliopistossa – Miten suunnittelu onnistuu ja riittääkö jaksaminen?

Miksi opiskelen kahta alaa?

Päädyin opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä ja psykologiaa pääosin oman kiinnostukseni sekä uteliaisuuteni kautta. Molemmat alat olivat tuntuneet lukio-opintojen aikana luontevilta, mutta abikeväänä päädyin hakemaan kirjallisuustieteiden tutkinto-ohjelmaan tavoitteenani äidinkielen opettajan ammatti sekä ura kirjailijana.

Muutamaa vuotta myöhemmin sisälläni kytenyt ajatus minua edelleen kiinnostaneita psykologian opintoja kohtaan roihahti liekkiin. Perinpohjaisen pohdinnan jälkeen päätin hakea psykologialle, ja yllättäen kädessäni olikin toinen opiskeluoikeus.

Halusin ehdottomasti jatkaa tutkintoani myös kirjallisuustieteen parissa, joten päädyin suorittamaan alojen opintoja samanaikaisesti. Kahden alan yhdistäminen tuottaa tietysti aikatauluhaasteita sekä vaatii taloussuunnittelua, enkä voi suositella opiskelutapaa kaikille.

Kahden alan opiskelu tarjoaa kuitenkin laajempaa perspektiiviä maailmaan ja oppiaineitteni ilmiöihin, eivätkä aineet riittäisi itselleni vain toistensa sivuaineina. Olen aina nauttinut opiskelusta myös harrastuksena ja koenkin, että kaksi alaa inspiroivat ja kasvattavat minua kohti yksilöllisiä uratavoitteitani sekä toivomaani tulevaisuuden asiantuntijuutta.

Kahden tutkinnon opiskelu käytännössä – Suunnittelun haasteet?

Käytännössä yliopisto-opiskelun tulisi edetä noin 60 opintopistettä vuodessa. Opintopistemäärä perustuu siihen, että sen suorittamalla pysyy arvioidussa yliopistolain 558/2009 40 §:n  määräämässä valmistumisaikataulussa. Kahden alan opiskelijana määrä voisi siis olla noin 120 opintopistettä vuodessa. Onkin selvää, että valmistuminen kahdelta alalta vaatii pidemmän opiskeluajan, sillä kahden vuoden opistopistemäärän opiskelu yhden vuoden aikana on käytännössä mahdotonta.

Omissa opinnoissani suoritankin opintopisteitä hieman enemmän kuin yhden alan opiskelija, mutta pidän työmääräni kuitenkin kohtuullisena. En halua kiirehtiä tai ”tehosuorittaa” opintojani, sillä opiskelu vaatii teorian ymmärtämisen ja tenttimisen lisäksi myös kasvamista kohti tulevaisuuden opettajuutta ja psykologin työtä oman ammatti-identiteetin rakentamisen ja itsereflektion muodoissa.

Käytännössä tasapainottelen opinnoissani sen mukaan, kumpaa alaa painotan eli kummasta suoritan enemmän kursseja minäkin lukukautena. On hyvin alasta riippuvaista menevätkö esimerkiksi luennot päällekkäin eri oppiaineiden kesken. Tämä pitää ottaa huomioon opintojen suunnittelussa ja aikatauluttamisessa. Olen helpottanut päällekkäisyyksiä esimerkiksi suorittamalla kirjatenttejä toisesta aineesta silloin kun toisen aineen opetus on luentopainotteista.

Mitä opiskelijan talouteen tulee, valmistumisaikataulun venyessä opintotuki- ja opintolaina loppuvat jossain kohtaa. Siksi valitsemani kaltainen opiskelutyyli vaatii myös pitkän tähtäimen taloussuunnittelua, kuten esimerkiksi opintojen ohella työskentelyä tai säästöjen hyödyntämistä.

Miten kahden alan samanaikainen opiskelu vaikuttaa jaksamiseen?

Edellisen perusteella kahden alan opiskelu saattaa kuulostaa melko kiviseltä. Kurssien työmääristä riippuen opintojen kuormittavuus vaihtelee periodeittain. Opintopistemäärien pitäminen järkevinä sekä opintojen mielekkyys antavat kuitenkin voimavaroja ja innostusta opintojen keskelle.

Lisäksi opiskelijatapahtumat ja ainejärjestötoiminta tarjoavat vapaa-ajan vastapainoa. Yhteisöllinen tekeminen on mukavaa ja tapahtumia löytyy laidasta laitaan. Yksi omista suosikeistani on psykologian opiskelijoiden ainejärjestön Fobian järjestämä hyvinvointiviikko, jolloin on mahdollisuus osallistua erilaisiin lajikokeiluihin, kuten joogaan, itsepuolustustreeneihin tai avantouintiin. Kirjallisuustieteen opiskelijoiden ainejärjestön Mimesiksen tapahtumista suosikkini on puolestaan vuosittainen kirjamessupäivä sekä sen jälkeinen yhteinen illanvietto.

Opiskelijaelämän ulkopuolella rentoutua voi myös Turun virkistysalueilla. Itse olen esimerkiksi käynyt Ruissalossa lenkkeilemässä, uimassa ja tutustumassa Turun yliopiston ylläpitämään kasvitieteelliseen puutarhaan. Talvella olen puolestani viihtynyt esimerkiksi Littoistenjärvellä, jonka jäälle aurattua reittiä pitkin pystyy luistelemaan vaikka koko järven ympäri.

Toisaalta tutkin mielelläni myös Turun ja sen ympäristön kulttuurihistoriallisia kohteita, kuten Turun linnaa, Liedon Vanhalinnaa, ja Luostarinmäen ympäristöä. Turkurakkauteni ytimessä taitaakin piillä se tosiasia, että Turussa ovat lähellä sekä opinnot että kiinnostavat vapaa-ajan kohteet ja luonto!

Omaa jaksamista on mukava ladata mielekkäillä harrastuksilla ja toiminnalla, mutta joskus saattaa tulla hetkiä, jolloin se ei riitä. Onneksi yliopistolla on monipuoliset tukiverkostot, jotka tarjoavat opiskelijaa tukevia palveluja. Esimerkiksi oma opettajatuutori ja opintopsykologit auttavat opintojen suunnittelussa matalalla kynnyksellä. Uraan liittyvissä kysymyksissä yliopisto tarjoaa puolestaan uraohjausta, jonka tarkoituksena on auttaa siirtymistä opintojen loppuvaiheesta työelämään.

Lisäksi jutteluseuraa ja tukea voi saada myös Mielen päällä -hankkeen tukiopiskelijoilta tai esimerkiksi korkeakoulupapeilta omasta vakaumuksesta riippumatta. Uuden opiskelijan kätevin ja käytännöllisin tuki on myös oma tuutori, joka ohjaa ja tukee läpi ensimmäisen opiskelusyksyn.

Vakavammissa jaksamis- tai mielenterveysongelmissa apua löytyy esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta huolehtivan YTHS:n palveluista ja erilaisista kriisipuhelimista.

Omaa jaksamista kannattaakin kuunnella ja tukitoimiin tarttua, jos opinnot aiheuttavat kuormitusta!