Paimion parantola herätti jo valmistuessaan vuonna 1933 suurta kiinnostusta ympäri maailmaa ja henkilökunnan ja potilaiden oli alusta pitäen totuttava siihen, että parantolassa vieraili Aallon arkkitehtuurin ihailijoita. Terveydenhoito-henkilökunnan ohella parantolassa työskenteli suuri joukko muuta henkilöstä, muun muassa keittiö- ja kunnossapitohenkilökuntaa. Hoitojaksot olivat pitkiä ja potilaat viettivät parantolassa kuukausia, jopa vuosia, mikä ei voinut olla vaikuttamatta potilaiden ja heidän läheistensä elämään. Pitkien hoitojaksojen vuoksi parantoloissa syntyi myös omanlaistaan kulttuuritoimintaa, parantola-kulttuuria. Potilailla oli oma yhdistys, joka järjesti juhlia ja muuta vapaa-ajan toimintaa sekä julkaisi potilaslehteä, Pasuunaa. Vaikka parantola oli eristetty laitos, se vaikutti myös paikkakunnalla.
Folkloristiikan, etnologian ja museologian yhteinen tutkimushanke keskittyy parantolan arkeen: Millaista oli olla hoidossa maailmankuulussa parantolassa? Entä millaista siellä oli työskennellä? Millä tavoin parantola vaikutti paikkakunnan elämään? Parantolan arjen lisäksi hankkeessa keskitytään parantolaan merkittävänä kulttuuriperintö- ja matkailukohteena.
Monitieteisessä hankkeessa näitä kysymyksiä tarkastellaan opinnäytteissä ja muissa tutkimuksissa. Otamme mielellämme vastaan hankkeen teemoihin liittyviä aineistoja (kuten valokuvia, päiväkirjoja, kirjeitä). Aineistot voidaan joko lahjoittaa tai antaa digikopioitavaksi hankkeelle. Jos sinulla on omia muistoja parantolasta, voimme tulla haastattelemaan sinua tai voit kirjoittaa meille.
Kaikki hankkeen aikana tuotettu aineisto arkistoidaan Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistoon, jossa se on käytössä tutkimusta ja opetusta varten. Lisätietoja: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/hkt-arkisto