Esitelmätilaisuus 5.12.2016, Elisa Pallottini: Inscribing sanctity

TUCEMEMS sai vieraakseen 5.12. Elisa Pallottinin. Hän esitteli omaa post-doc -tutkimusprojektiaan Inscribing sanctity, joka on osa Janneke Raaijmaakersin johtamaa hanketta Mind over Matter. Debates about relics as sacred objects c.350-c.1150. Hankkeessa tutkitaan reliikkejä ja ihmisten suhtautumista niihin varhaiskeskiajalla.

Pallottinin alahanke keskittyy kaiverruksiin ja muihin kirjoituksiin, joita reliikkien yhteydessä on. Kirjoitus ja laajemminkin reliikin ympärillä olevat esineet, kuten reliikkilippaat tai jopa itse kirkko, muodostavat reliikin merkityksen. Ilman niitä reliikkiä olisi vaikea tai mahdoton erottaa tavallisesta materiaalista, luun, tekstiilien tai puun palasista. Reliikkien yhteydessä oli paljon kirjoitusta, esimerkiksi pieniä pergamenttilappuja, jotka

Reliikin yhteydessä on usein pieni todistus reliikin aitoudesta. Kuvassa Pyhän Hermann von Reichenaun kallon reliikki. Andreas Praefcke — Travail personnel (own photograph), CC BY 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=169912

Reliikin yhteydessä on usein pieni todistus reliikin aitoudesta. Kuvassa Pyhän Hermann von Reichenaun kallon reliikki. Andreas Praefcke — Travail personnel (own photograph), CC BY 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=169912

todistivat kyseessä olevan oikean reliikin, kaiverruksia tai kirjailuja, jotka kertoivat mistä reliikistä on kyse tai kirkon seinille maalattuja tai kaiverrettuja luetteloita tai tietoja kirkossa olevista reliikeistä.

Nämä kirjoitukset eivät kuitenkaan välttämättä aina olleet tarkoitettu julkiseksi kommunikaatioksi. Esimerkiksi reliikin yhteydessä ollut todistus sen oikeellisuudesta ei välttämättä juuri koskaan ollut kenenkään näkyvissä. Myöskään kirjailut tai kaiverrukset eivät välttämättä olleet näkyvissä, vaan piilossa suuren osan vuotta. Pallottinin mukaan onkin mahdollista, että näiden kirjoitusten kohdeyleisö ei välttämättä ollutkaan kukaan kuolevainen, vaan itse pyhimys ja Jumala.

Alfa ja omega -kirjaimet symboloivat Kristusta. Tässä ne yhdistyvät lisäksi khi-roo eli Kristus-monogrammin kanssa. By G.dallorto (modified: Dbachmann) - File:3260 - Milano, Duomo - Copia del Crismon Sancti Ambrosii - Foto Giovanni Dall'Orto - 11-Febr-2007.jpg, CC BY 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=50483677

Alfa ja omega symboloivat Kristusta. Tässä ne yhdistyvät lisäksi khi-roo eli Kristus-monogrammin kanssa. By G.dallorto (modified: Dbachmann) – File:3260 – Milano, Duomo – Copia del Crismon Sancti Ambrosii – Foto Giovanni Dall’Orto – 11-Febr-2007.jpg, CC BY 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=50483677

Kirjoituksella itsessään saattoi myös olla pyhyyttä välittävä merkitys. Kristinusko oli kirjoituksen uskonto, jonka keskiössä oli kirjoitettu ilmoitus, Raamattu. Myös aakkoset nähtiin joskus Jeesuksen symbolina, sillä Raamatussa Jeesus sanoo olevansa alfa ja omega, mikä viittaa kreikkalaisiin aakkosiin, joiden ensimmäinen kirjain oli alfa α ja viimeinen omega ω. Aakkosia saatettiin käyttää myös esimerkiksi kirkkojen pyhityksessä, mikä viittaa siihen, että aakkosissa ja kirjaimissa itsessään ajateltiin olevan jonkinlaista pyhyyttä.

Pallottini kävi esitelmässään läpi muutamia esimerkkejä inskriptioista, joita hänen aineistostaan löytyy ja esitteli projektiaan.

 

Miika Norro

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *